"SUN SÄRKYÄ ANNA MÄ EN" : Tutkimus Kokkolan perhepalvelukeskuksen työntekijöiden kokemuksista väkivaltaa kohtaavien lapsien parissa työskentelystä
Harju, Säde (2011)
Harju, Säde
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102182462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102182462
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Kokkolan perhepalvelukeskuksen työntekijöiden kokemuksia lasten altistumisesta väkivallalle sekä osaamista, jota väkivaltaa kohdanneiden lasten parissa työskennellessä tarvitaan. Tavoitteenani oli antaa perhepalvelukeskuksen työntekijöille mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja näkemyksistään ja muille tilaisuus oppia uutta niiden kautta. Tavoitteena oli, että opinnäytetyössäni esiin tulevia kokemuksia sekä työntekijöiden kehittämisideoita hyödyntämällä työtä voidaan kehittää siten, että väkivallalle altistuneita lapsia voitaisiin jatkossa auttaa entistä varhaisemmassa vaiheessa.
Opinnäytetyöni kohderyhmänä olivat Kokkolan perhepalvelukeskuksen 13 lastensuojelun työntekijää. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla syksyllä 2010. Kyselyyn vastasi 38 % kohderyhmästä.
Opinnäytetyöni tutkimustulosten mukaan lasten altistuminen väkivallalle on yleistä. Vanhempien välistä väkivaltaa todistaneita sekä itsekin henkistä ja fyysistä väkivaltaa kokeneita lapsia työntekijät kohtaavat pääsääntöisesti viikoittain. Seksuaalista väkivaltaa kokeneita lapsia tulee tulosten mukaan vastaan harvemmin, mutta kuitenkin silloin tällöin. Väkivalta tulee useimmin ilmi lasten itsensä kertomana, vanhemman tai jonkun muun huolestuneen, mahdollisesti väkivallan jälkiä nähneen, aikuisen kertomana. Väkivaltaa kohdanneet lapset oirehtivat monin eri tavoin. Levottomuus, aggressiivinen käytös ja kouluvaikeudet olivat yleisiä tutkimustuloksissa esiin tulleita oireita. Myös päihteiden käyttöä ja itsetuhoisuutta oli havaittu.
Opinnäytetyöni kohderyhmänä olivat Kokkolan perhepalvelukeskuksen 13 lastensuojelun työntekijää. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla syksyllä 2010. Kyselyyn vastasi 38 % kohderyhmästä.
Opinnäytetyöni tutkimustulosten mukaan lasten altistuminen väkivallalle on yleistä. Vanhempien välistä väkivaltaa todistaneita sekä itsekin henkistä ja fyysistä väkivaltaa kokeneita lapsia työntekijät kohtaavat pääsääntöisesti viikoittain. Seksuaalista väkivaltaa kokeneita lapsia tulee tulosten mukaan vastaan harvemmin, mutta kuitenkin silloin tällöin. Väkivalta tulee useimmin ilmi lasten itsensä kertomana, vanhemman tai jonkun muun huolestuneen, mahdollisesti väkivallan jälkiä nähneen, aikuisen kertomana. Väkivaltaa kohdanneet lapset oirehtivat monin eri tavoin. Levottomuus, aggressiivinen käytös ja kouluvaikeudet olivat yleisiä tutkimustuloksissa esiin tulleita oireita. Myös päihteiden käyttöä ja itsetuhoisuutta oli havaittu.