Moniammatillinen kuntoutusohjaus CP-vammaisen lapsen leikkausprosessissa
Jaakkola, Outi; Orkolainen, Olga (2011)
Jaakkola, Outi
Orkolainen, Olga
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102152356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102152356
Tiivistelmä
Monitasokirurginen leikkaus on vaativa ja pitkä prosessi CP-vammaiselle lapselle ja hänen perheelleen. Leikkausta harkitaan vakavasti ja siihen liittyvään kuntoutusprosessiin sitoutuminen on tärkeää. Sen edellytyksenä on, että kaikki, niin perhe kuin moniammatillinen tiimi, työskentelevät yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntoutusohjaus on asiakaslähtöistä ja se toteutuu käytännössä moniammatillisen tiimin sekä lapsen ja perheen välisenä yhteistyönä. Moniammatillisessa tiimissä jokaisella asiantuntijalla on oma roolinsa, mutta työskentely on yhteismuotoista ja ammattirajat ylittävää.
Opinnäytetyö käsittelee CP-vammaisen lapsen monitasokirurgista moniammatillista kuntoutusohjausta. Kuntoutusohjaus tapahtuu sairaalassa ennen ja jälkeen leikkauksen sekä myöhemmin avofysioterapeutin toteuttamassa jatkokuntoutuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Jyväskylän yliopiston kesken.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten monitasokirurgisen leikkauspotilaan moniammatillinen kuntoutusohjaus toteutuu kuntoutussairaalassa. Tutkimuksemme koostuu kahdesta kysymyksestä, joista toisella pyritään selvittämään, millaista sairaalassa tapahtuva kuntoutusohjaus on ja toisella sitä, miten tämä sairaalassa annettu ohjaus tukee jatkokuntoutusta. Opinnäytetyön haastatteluun osallistui kaksi lastenhoitajaa ja neljä fysioterapeuttia kuntou-tussairaalan moniammatillisesta tiimistä.
Opinnäytetyö edustaa laadullista tutkimusta. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin ryhmämuotoista teemahaastattelua. Loimme itse haastattelun teemat ja saimme niille hyväksynnän työelämän edustajilta. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysi–menetelmää.
Aineistosta nousi molempien tutkimuskysymysten kohdalla kolme yläluokkaa. Ensimmäiseen tutkimuskysymyksen yläluokiksi nousi ammattitaidon hyödyntämien, päivittäinen vuorovaikutus ja tasavertainen yhteistyö. Toisen tutkimuskysymyksen yläluokiksi nousi arkitoimintojen tukeminen, avokuntoutukseen siirtyminen ja kuntoutuksen toteutuminen.
Saatujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että moniammatillinen kuntoutusyhteistyö toimii kuntoutussairaalassa hyvin ja sujuvasti. Myös yhteistyö avofysioterapeutin kanssa jatkokuntoutuksen osalta on sujuvaa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia vielä tarkemmin kuntoutusohjauksen toteumista niin, että haastatteluun osallistuisi jokaisesta kuntoutustyöryhmän ammattiryhmästä oma edustaja. Sen tueksi olisi mielenkiintoista suorittaa myös yksilöhaastatteluja ja katsoa, millaista aineistoa sieltä nousisi.
Opinnäytetyö käsittelee CP-vammaisen lapsen monitasokirurgista moniammatillista kuntoutusohjausta. Kuntoutusohjaus tapahtuu sairaalassa ennen ja jälkeen leikkauksen sekä myöhemmin avofysioterapeutin toteuttamassa jatkokuntoutuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Jyväskylän yliopiston kesken.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten monitasokirurgisen leikkauspotilaan moniammatillinen kuntoutusohjaus toteutuu kuntoutussairaalassa. Tutkimuksemme koostuu kahdesta kysymyksestä, joista toisella pyritään selvittämään, millaista sairaalassa tapahtuva kuntoutusohjaus on ja toisella sitä, miten tämä sairaalassa annettu ohjaus tukee jatkokuntoutusta. Opinnäytetyön haastatteluun osallistui kaksi lastenhoitajaa ja neljä fysioterapeuttia kuntou-tussairaalan moniammatillisesta tiimistä.
Opinnäytetyö edustaa laadullista tutkimusta. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin ryhmämuotoista teemahaastattelua. Loimme itse haastattelun teemat ja saimme niille hyväksynnän työelämän edustajilta. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysi–menetelmää.
Aineistosta nousi molempien tutkimuskysymysten kohdalla kolme yläluokkaa. Ensimmäiseen tutkimuskysymyksen yläluokiksi nousi ammattitaidon hyödyntämien, päivittäinen vuorovaikutus ja tasavertainen yhteistyö. Toisen tutkimuskysymyksen yläluokiksi nousi arkitoimintojen tukeminen, avokuntoutukseen siirtyminen ja kuntoutuksen toteutuminen.
Saatujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että moniammatillinen kuntoutusyhteistyö toimii kuntoutussairaalassa hyvin ja sujuvasti. Myös yhteistyö avofysioterapeutin kanssa jatkokuntoutuksen osalta on sujuvaa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia vielä tarkemmin kuntoutusohjauksen toteumista niin, että haastatteluun osallistuisi jokaisesta kuntoutustyöryhmän ammattiryhmästä oma edustaja. Sen tueksi olisi mielenkiintoista suorittaa myös yksilöhaastatteluja ja katsoa, millaista aineistoa sieltä nousisi.