Yläkoululaisten käsityksiä kouluruokailusta, tarkastelukohteena koululaisia kahdesta suur- ja kahdesta pienen maaseutukaupungin koulusta
Levomäki, Anna-Reetta (2011)
Levomäki, Anna-Reetta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102132284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102132284
Tiivistelmä
Yhä harvempi nuorista syö kouluruoan. Kouluruokailun arvostus on vähentynyt ja kouluruokailun imago on todettu huonoksi. Tällä hetkellä ongelmallisin tilanne on yläkoulussa. Kouluruokalassa käynti on vähentynyt suurkaupungissa huomattavasti. Koululaiset tarvitsevat enemmän voimia pitkään koulupäivään ja harrastuksiin.
Työn tarkoituksena on saada selville koululaisten käsityksiä kouluruokailusta ja näissä ilmeneviä eroja suurkaupungin ja maaseudun pienen kaupungin välillä. Opinnäytetyön kohdeorganisaatiot ovat kaksi suurkaupungin yläkoulua ja kaksi maaseutukaupungin yläkoulua. Tutkimuseettisin perustein, en saa mainita käyttämieni koulujen yhteystietoja. Kouluruokailun imagoerojen tutkiminen on rajattu 7-9 luokan oppilaisiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu kouluruokailua koskien kahteen näkökulmaan. Näkökulmat perustuvat Lintukankaan ym. (2007) kouluruokailua koskevaan, kasvatukselliseen näkökulmaan ja Grönroosin (2000) ja Ojasalon ym. (2010) palveluliiketoiminnalliseen asiakaslähtöiseen näkökulmaan. Opinnäytetyö on toteutettu kahta menetelmää käyttäen. Tutkimuksellinen osio on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus ja sen empiirinen aineisto on kerätty käyttämällä kyselylomaketta. Kyselylomaketutkimuksessa on käytetty ryväsotanta menetelmää. Olen käyttänyt puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Opinnäytetyö alkoi kouluruokailuimagokyselyn tekemisellä peruskoulun oppilaille yhteensä neljässä kohdekoulussa. Tämän jälkeen suoritin teemahaastattelut kohdekoulujen ruokapalveluesimiehille ja ruokapalvelupäälliköille. Teemahaastattelujen avulla täydennettiin kyselylomakkeista saatuja tietoja ja sen tarkoituksena oli lisätä tutkimuksen pätevyyttä.
Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että koululaisten käsitykset kouluruoasta eroavat toisistaan huomattavasti. Suurkaupungin kouluissa kielteisiä kokemuksia oli huomattavasti enemmän, kuin pienen maaseutukaupungin kouluissa. Kouluruokailun imagolla on myös suuri merkitys siihen, kuinka usein oppilaat käyvät syömässä. Suurkaupungin yläkouluissa tärkeää olisi kiinnittää huomiota maittavamman, paremman ja monipuolisemman ruoan tekemiseen. Myös kouluruoan ulkonäköön pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja tehdä kouluruoka kokonaisuudessaan houkuttelevammaksi ja paremman makuisemmaksi
Työn tarkoituksena on saada selville koululaisten käsityksiä kouluruokailusta ja näissä ilmeneviä eroja suurkaupungin ja maaseudun pienen kaupungin välillä. Opinnäytetyön kohdeorganisaatiot ovat kaksi suurkaupungin yläkoulua ja kaksi maaseutukaupungin yläkoulua. Tutkimuseettisin perustein, en saa mainita käyttämieni koulujen yhteystietoja. Kouluruokailun imagoerojen tutkiminen on rajattu 7-9 luokan oppilaisiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu kouluruokailua koskien kahteen näkökulmaan. Näkökulmat perustuvat Lintukankaan ym. (2007) kouluruokailua koskevaan, kasvatukselliseen näkökulmaan ja Grönroosin (2000) ja Ojasalon ym. (2010) palveluliiketoiminnalliseen asiakaslähtöiseen näkökulmaan. Opinnäytetyö on toteutettu kahta menetelmää käyttäen. Tutkimuksellinen osio on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus ja sen empiirinen aineisto on kerätty käyttämällä kyselylomaketta. Kyselylomaketutkimuksessa on käytetty ryväsotanta menetelmää. Olen käyttänyt puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Opinnäytetyö alkoi kouluruokailuimagokyselyn tekemisellä peruskoulun oppilaille yhteensä neljässä kohdekoulussa. Tämän jälkeen suoritin teemahaastattelut kohdekoulujen ruokapalveluesimiehille ja ruokapalvelupäälliköille. Teemahaastattelujen avulla täydennettiin kyselylomakkeista saatuja tietoja ja sen tarkoituksena oli lisätä tutkimuksen pätevyyttä.
Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että koululaisten käsitykset kouluruoasta eroavat toisistaan huomattavasti. Suurkaupungin kouluissa kielteisiä kokemuksia oli huomattavasti enemmän, kuin pienen maaseutukaupungin kouluissa. Kouluruokailun imagolla on myös suuri merkitys siihen, kuinka usein oppilaat käyvät syömässä. Suurkaupungin yläkouluissa tärkeää olisi kiinnittää huomiota maittavamman, paremman ja monipuolisemman ruoan tekemiseen. Myös kouluruoan ulkonäköön pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja tehdä kouluruoka kokonaisuudessaan houkuttelevammaksi ja paremman makuisemmaksi