Psykiatrisen hoidon vaikuttavuus nuoren itsensä kokemana
Syrjä, Salla (2011)
Syrjä, Salla
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102112243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102112243
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää nuorten kokemuksia heidän saamastaan psykiatrisesta hoidosta ja sen vaikuttavuudesta. Vastausten perusteella oli tarkoitus pohtia hoidon mahdollisia kehittämissisältöjä.
Kvantitatiivisen tutkimuksen kohderyhmään kuului erään sairaanhoitopiirin 13–22-vuotiaat psykiatrista hoitoa saavat nuoret. Kohteeksi päätettiin ottaa ne, jotka ovat lopettamassa tai lopettivat hoitonsa aineistokeruun aikana. Kyselylomakkeita vietiin kahdelle osastolle ja yhdelle poliklinikalle yhteensä 60 kappaletta. Tutkimusaineisto kerättiin marras- ja joulukuun 2010 sekä tammikuun 2011 aikana. Vastausprosentiksi tuli 25 prosenttia (15 vastausta).
Suurin osa vastaajista oli ensimmäisellä hoitojaksollaan ja päässyt sille alle kahdessa viikossa. Yleisin hoitomuoto oli lääkehoidon ja keskusteluterapian yhdistelmä. Tämä vaikutti olevan hyödyllisin hoitotapa, vaikka osa nuorista kokikin, että lääkehoitoa ei pitäisi heti tarjota. Vastanneista nuorista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että hoitojaksosta oli ollut hyötyä. Sama määrä uskoi pärjäävänsä tulevaisuudessa. Takaisin samankaltaiseen hoitoon tilanteen vaatiessa tulisi yhdeksän vastaajista.
Kvantitatiivisen tutkimuksen kohderyhmään kuului erään sairaanhoitopiirin 13–22-vuotiaat psykiatrista hoitoa saavat nuoret. Kohteeksi päätettiin ottaa ne, jotka ovat lopettamassa tai lopettivat hoitonsa aineistokeruun aikana. Kyselylomakkeita vietiin kahdelle osastolle ja yhdelle poliklinikalle yhteensä 60 kappaletta. Tutkimusaineisto kerättiin marras- ja joulukuun 2010 sekä tammikuun 2011 aikana. Vastausprosentiksi tuli 25 prosenttia (15 vastausta).
Suurin osa vastaajista oli ensimmäisellä hoitojaksollaan ja päässyt sille alle kahdessa viikossa. Yleisin hoitomuoto oli lääkehoidon ja keskusteluterapian yhdistelmä. Tämä vaikutti olevan hyödyllisin hoitotapa, vaikka osa nuorista kokikin, että lääkehoitoa ei pitäisi heti tarjota. Vastanneista nuorista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että hoitojaksosta oli ollut hyötyä. Sama määrä uskoi pärjäävänsä tulevaisuudessa. Takaisin samankaltaiseen hoitoon tilanteen vaatiessa tulisi yhdeksän vastaajista.