Imeväisikäisen lapsen ravitsemus ja ruoka-allergiat
Salminen, Salli (2011)
Salminen, Salli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102102209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102102209
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on koota tuoreinta tietoa imeväisikäisten lasten ravitse-muksesta, eli imetyksestä ja kiinteiden ruokien aloituksesta, sekä lasten allergioista ja ravit-semuksen ja allergioiden välisestä yhteydestä. Opinnäytetyötä voivat hyödyntää esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat sekä lapsivuodeosastojen kätilöt. Opinnäytetyön aihe on tärkeä, koska terveydenhoitajat ja kätilöt ovat avainasemassa imetys- ja allergiatietoisuuden levit-tämisessä sekä kansallisen allergiaohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.
Opinnäytetyöhön etsittiin uusinta näyttöön perustuvaa tutkittua tietoa noin viidestäkymmenestä hoito- ja lääketieteellisestä tutkimuksesta ja artikkelia. Tiedonhakua tehtiin muun muassa Terveysportista, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Internet-sivujen kautta sekä Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuista. Englanninkielistä aineistoa etsittiin Ovid- ja The Cochrane Library- tietokannoista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä uusimmat tutkimustulokset selkeäksi raportiksi, joka hyödyttää työssään ravitsemuskysymyksiä ja ruoka-allergioita kohtaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Tavoitteena oli myös oman asiantuntemuksen lisääminen aihees-ta.
Keskeiset tulokset: imetyksellä on pitkäaikaisia terveysvaikutuksia sekä lapseen että äitiin. Imetetyillä lapsilla riski sairastua muun muassa tyypin I diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, suolistoinfektioihin, korvatulehduksiin, atooppiseen ihottumaan ja ripulitauteihin on pienempi kuin ei-imetetyillä lapsilla. Imettävän äidin riski sairastua muun muassa osteoporoosiin ja ennen vaihdevuosia ilmenevään rintasyöpään pienenee. Huolimatta imetyksen myönteisistä vaikutuksista kansalliset ja kansainväliset imetyssuositukset eivät toteudu Suomessa ja vain prosentti suomalaislapsista on täysimetettyjä puolen vuoden iässä. Ruoka-allergioiden kohdalla allergiapelko johtaa usein turhien välttämisdieettien noudattamiseen. Suurin osa yhden vuoden ikäisten lasten välttämisdieeteistä johtuu yleisesti allergisoiviksi koettujen ruoka-aineiden välttämisestä varmuuden vuoksi. Tämän ei ole voitu osoittaa ehkäisevän allergian puhkeamista, pikemminkin päinvastoin. Väestön sietokykyä allergeeneille tulee pyrkiä lisäämään ylihygieenisen elinympäristön sijasta.
Opinnäytetyöhön etsittiin uusinta näyttöön perustuvaa tutkittua tietoa noin viidestäkymmenestä hoito- ja lääketieteellisestä tutkimuksesta ja artikkelia. Tiedonhakua tehtiin muun muassa Terveysportista, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Internet-sivujen kautta sekä Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuista. Englanninkielistä aineistoa etsittiin Ovid- ja The Cochrane Library- tietokannoista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä uusimmat tutkimustulokset selkeäksi raportiksi, joka hyödyttää työssään ravitsemuskysymyksiä ja ruoka-allergioita kohtaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Tavoitteena oli myös oman asiantuntemuksen lisääminen aihees-ta.
Keskeiset tulokset: imetyksellä on pitkäaikaisia terveysvaikutuksia sekä lapseen että äitiin. Imetetyillä lapsilla riski sairastua muun muassa tyypin I diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, astmaan, suolistoinfektioihin, korvatulehduksiin, atooppiseen ihottumaan ja ripulitauteihin on pienempi kuin ei-imetetyillä lapsilla. Imettävän äidin riski sairastua muun muassa osteoporoosiin ja ennen vaihdevuosia ilmenevään rintasyöpään pienenee. Huolimatta imetyksen myönteisistä vaikutuksista kansalliset ja kansainväliset imetyssuositukset eivät toteudu Suomessa ja vain prosentti suomalaislapsista on täysimetettyjä puolen vuoden iässä. Ruoka-allergioiden kohdalla allergiapelko johtaa usein turhien välttämisdieettien noudattamiseen. Suurin osa yhden vuoden ikäisten lasten välttämisdieeteistä johtuu yleisesti allergisoiviksi koettujen ruoka-aineiden välttämisestä varmuuden vuoksi. Tämän ei ole voitu osoittaa ehkäisevän allergian puhkeamista, pikemminkin päinvastoin. Väestön sietokykyä allergeeneille tulee pyrkiä lisäämään ylihygieenisen elinympäristön sijasta.