Kokemuksia painoliivin käytöstä motorisesti levottomilla lapsilla
Kortesoja, Jenna; Laitinen, Teija; Minkkinen, Marja (2011)
Kortesoja, Jenna
Laitinen, Teija
Minkkinen, Marja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092196
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalvelutoiminnan oppimiskeskuksen, HYVIpisteen, kanssa. Työn tavoitteena oli kerätä kokemuksia painoliivin käytöstä motorisesti levottomilla lapsilla. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin HYVIpisteen neljän 5–6-vuotiaan lapsen terapeuttinen pienryhmä. Lapsilla oli esiintynyt motorista levottomuutta sekä vaikeuksia aistitiedon käsittelyssä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, muuttuuko lasten motorinen levottomuus ryhmäkerroilla sekä kotona ja arkielämässä ryhmäkerroilla käytetyn painoliivin myötä. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa lasten reagointia painoliivin käyttöön. Tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään kohdejoukosta lapset, jotka hyötyisivät painoliivin käytöstä.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Motorisen levottomuuden muutosta ryhmässä tutkittiin havainnoimalla lapsia lomakkeen avulla 12 ryhmäkerralla pöytätason tehtävän aikana. Motorisen levottomuuden muutosta kotona ja arkielämässä kartoitettiin huoltajille suunnatuilla alku- ja loppukyselylomakkeilla. Muutosta tarkasteltiin vertaamalla lasten alkutilannetta, kun painoliiveissä ei ollut painoja, lopputilanteeseen, kun liiveissä oli painoja. Lasten reagointia painoliivin käyttöön selvitettiin havainnointi- ja kyselylomakkeiden tietojen lisäksi haastattelemalla lapsia ja huoltajia.
Tutkimustulosten mukaan yhden lapsen motorinen levottomuus väheni selkeästi ryhmäkerroilla sekä kotona ja arkielämässä. Lapsi myös piti painoliivistä. Muilla kolmella lapsella tulokset olivat vaihtelevia, eikä motorinen levottomuus muuttunut heillä selkeästi painoliivin käytön myötä. Näistä lapsista yksi piti painoliivistä ja kaksi muuta kokivat sen epämiellyttäväksi.
Tulosten perusteella yksi lapsista voisi hyötyä painoliivin käytöstä pöytätason tehtävästä suoriutumisen tukena vähentäen motorista levottomuutta. Voidaankin todeta, että painoliivi ei automaattisesti sovi kaikille lapsille rauhoittumismenetelmäksi ja sitä tulisi kokeilla jokaiselle lapselle yksilöllisesti. Lisäksi painoliivin käyttö ryhmäkerroilla ei näyttäisi merkittävästi muuttavan lasten motorista levottomuutta kotona ja arkielämässä.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Motorisen levottomuuden muutosta ryhmässä tutkittiin havainnoimalla lapsia lomakkeen avulla 12 ryhmäkerralla pöytätason tehtävän aikana. Motorisen levottomuuden muutosta kotona ja arkielämässä kartoitettiin huoltajille suunnatuilla alku- ja loppukyselylomakkeilla. Muutosta tarkasteltiin vertaamalla lasten alkutilannetta, kun painoliiveissä ei ollut painoja, lopputilanteeseen, kun liiveissä oli painoja. Lasten reagointia painoliivin käyttöön selvitettiin havainnointi- ja kyselylomakkeiden tietojen lisäksi haastattelemalla lapsia ja huoltajia.
Tutkimustulosten mukaan yhden lapsen motorinen levottomuus väheni selkeästi ryhmäkerroilla sekä kotona ja arkielämässä. Lapsi myös piti painoliivistä. Muilla kolmella lapsella tulokset olivat vaihtelevia, eikä motorinen levottomuus muuttunut heillä selkeästi painoliivin käytön myötä. Näistä lapsista yksi piti painoliivistä ja kaksi muuta kokivat sen epämiellyttäväksi.
Tulosten perusteella yksi lapsista voisi hyötyä painoliivin käytöstä pöytätason tehtävästä suoriutumisen tukena vähentäen motorista levottomuutta. Voidaankin todeta, että painoliivi ei automaattisesti sovi kaikille lapsille rauhoittumismenetelmäksi ja sitä tulisi kokeilla jokaiselle lapselle yksilöllisesti. Lisäksi painoliivin käyttö ryhmäkerroilla ei näyttäisi merkittävästi muuttavan lasten motorista levottomuutta kotona ja arkielämässä.