Liikunta mielenterveyttä edistämässä ja painoa hallitsemassa
Immonen, Saija; Hyttilä, Sari (2009)
Immonen, Saija
Hyttilä, Sari
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092179
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme liittyy Liiku Mieli Hyväksi – hankkeeseen joka toteutui vuosina 2006 – 2009. Liiku Mieli Hyväksi
- hanke on Suomen Mielenterveysseuran alainen hanke. Hankkeen tavoitteina ovat muun muassa terveysliikunnan
sisällyttäminen osaksi kuntien hyvinvointiohjelmia ja mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnan mallien
rakentaminen erikokoisten kuntien tarpeisiin. Liiku Mieli Hyväksi – hankkeeseen liittyen toteutettiin Paltamossa
vuoden 2007 aikana henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan pilottihanke. Vuonna 2008 hanke laajeni koskemaan
koko Kainuuta.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kuvata mielenterveyskuntoutujien kokemuksia liikunnasta sekä henkilökohtaisesta
liikuntaneuvonnasta ja sen toteutumisesta. Tarkoituksenamme oli, että toimeksiantaja ja muut tahot voivat
järjestää mielenterveyskuntoutujille sellaista liikuntatoimintaa, jossa otetaan huomioon mielenterveyskuntoutujien
tarpeet ja mielipiteet.
Tutkimustehtäviä opinnäytetyössämme oli neljä: miten henkilökohtainen liikuntaneuvonta on toteutunut ja vaikuttanut
mielenterveyskuntoutujien elämään, millainen liikunta on mielekästä mielenterveyskuntoutujien mielestä,
mitkä asiat vaikuttavat kielteisesti mielenterveyskuntoutujien liikunnan harrastamiseen ja mitkä asiat vaikuttavat
myönteisesti mielenterveyskuntoutujien liikunnan harrastamiseen.
Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineiston keräsimme teemahaastattelulla ja osallistujina oli
neljä ylipainoista mielenterveyskuntoutujaa. Ennen varsinaisia haastatteluja teimme esihaastattelun yhdelle henkilölle.
Aineiston analysoimme induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan henkilökohtainen liikuntaneuvonta oli vaikuttanut mielenterveyskuntoutujien elämään muun
muassa liikunnan lisääntymisenä, ruokavaliomuutoksina sekä unen laadun paranemisena. Mielekkäintä liikuntaa
mielenterveyskuntoutujien mielestä oli esimerkiksi kävely, jumppa ja uinti. Liikunnan harrastamisen estäviä tekijöitä
olivat esimerkiksi väsymys, lääkkeiden sivuvaikutukset ja harrastusten kalleus. Liikunnan harrastamisen edistäviä
tekijöitä olivat muun muassa liikunnasta tuleva hyvä olo, laihtuminen sekä sosiaalinen kanssakäyminen.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, miten voidaan lisätä mielenterveyskuntoutujien mielestä mielekkäiden
liikuntamuotojen tarjontaa heille, sekä millä keinoilla heidät saadaan mukaan harrastamaan liikuntaa. Toinen mielestämme
hyvä jatkotutkimusaihe olisi, että selvitettäisiin tarkemmin liikuntaa estäviä tekijöitä. Miksi ne ovat estäviä
tekijöitä ja miten niihin voitaisiin vaikuttaa.
- hanke on Suomen Mielenterveysseuran alainen hanke. Hankkeen tavoitteina ovat muun muassa terveysliikunnan
sisällyttäminen osaksi kuntien hyvinvointiohjelmia ja mielenterveyskuntoutujien liikuntatoiminnan mallien
rakentaminen erikokoisten kuntien tarpeisiin. Liiku Mieli Hyväksi – hankkeeseen liittyen toteutettiin Paltamossa
vuoden 2007 aikana henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan pilottihanke. Vuonna 2008 hanke laajeni koskemaan
koko Kainuuta.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kuvata mielenterveyskuntoutujien kokemuksia liikunnasta sekä henkilökohtaisesta
liikuntaneuvonnasta ja sen toteutumisesta. Tarkoituksenamme oli, että toimeksiantaja ja muut tahot voivat
järjestää mielenterveyskuntoutujille sellaista liikuntatoimintaa, jossa otetaan huomioon mielenterveyskuntoutujien
tarpeet ja mielipiteet.
Tutkimustehtäviä opinnäytetyössämme oli neljä: miten henkilökohtainen liikuntaneuvonta on toteutunut ja vaikuttanut
mielenterveyskuntoutujien elämään, millainen liikunta on mielekästä mielenterveyskuntoutujien mielestä,
mitkä asiat vaikuttavat kielteisesti mielenterveyskuntoutujien liikunnan harrastamiseen ja mitkä asiat vaikuttavat
myönteisesti mielenterveyskuntoutujien liikunnan harrastamiseen.
Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineiston keräsimme teemahaastattelulla ja osallistujina oli
neljä ylipainoista mielenterveyskuntoutujaa. Ennen varsinaisia haastatteluja teimme esihaastattelun yhdelle henkilölle.
Aineiston analysoimme induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan henkilökohtainen liikuntaneuvonta oli vaikuttanut mielenterveyskuntoutujien elämään muun
muassa liikunnan lisääntymisenä, ruokavaliomuutoksina sekä unen laadun paranemisena. Mielekkäintä liikuntaa
mielenterveyskuntoutujien mielestä oli esimerkiksi kävely, jumppa ja uinti. Liikunnan harrastamisen estäviä tekijöitä
olivat esimerkiksi väsymys, lääkkeiden sivuvaikutukset ja harrastusten kalleus. Liikunnan harrastamisen edistäviä
tekijöitä olivat muun muassa liikunnasta tuleva hyvä olo, laihtuminen sekä sosiaalinen kanssakäyminen.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, miten voidaan lisätä mielenterveyskuntoutujien mielestä mielekkäiden
liikuntamuotojen tarjontaa heille, sekä millä keinoilla heidät saadaan mukaan harrastamaan liikuntaa. Toinen mielestämme
hyvä jatkotutkimusaihe olisi, että selvitettäisiin tarkemmin liikuntaa estäviä tekijöitä. Miksi ne ovat estäviä
tekijöitä ja miten niihin voitaisiin vaikuttaa.