Rakenteiseen kirjaamiseen siirtyminen Turun sosiaali- ja terveystoimen sisätautisairaalan osastonhoitajien kokemana
Kiiskinen, Marita (2011)
Kiiskinen, Marita
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102082141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102082141
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Turun sosiaali- ja terveystoimen Sisätautisairaalan tulosalueen neljän eri osaston osastonhoitajien kokemuksia, siirryttäessä rakenteiseen kirjaamisen malliin. Tutkimus nivoutuu Turun sosiaali- ja terveystoimen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on siirtää valtakunnallinen hoitotyön ydintietoihin perustuva rakenteinen kirjaamismalli käytäntöön. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten siirtymävaihe koettiin, missä onnistuttiin ja mitä olisi voitu tehdä toisin.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan rakenteista kirjaamista, muutosjohtamista sekä muutoksen läpiviemistä terveydenhuollossa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna ja tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelulla. Ryhmähaastattelu eteni etukäteen laaditun teemahaastattelurungon mukaan, ja siihen osallistui kolme osastonhoitajaa neljältä tutkittavalta osastolta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan osastonhoitajat kokivat, ettei heitä ollut tarpeeksi koulutettu projektin läpiviemiseen. Osastonhoitajien taholta oli myös erimielisyyttä uuden kirjaamismallin hyödynnettävyydestä. Kirjaamisvastaavat olivat osastonhoitajien mielestä edesauttaneet kirjaamisen muutosprosessia. Silti rakenteiseen kirjaamiseen ja sen hyödyntämiseen liittyi edelleen ongelmia.
Tuloksista saatua tietoa voivat jatkossa hyödyntää esimerkiksi Turun sosiaali- ja terveystoimen osastot, jotka eivät vielä ole siirtäneet rakenteista kirjaamista käytäntöön.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan rakenteista kirjaamista, muutosjohtamista sekä muutoksen läpiviemistä terveydenhuollossa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna ja tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelulla. Ryhmähaastattelu eteni etukäteen laaditun teemahaastattelurungon mukaan, ja siihen osallistui kolme osastonhoitajaa neljältä tutkittavalta osastolta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan osastonhoitajat kokivat, ettei heitä ollut tarpeeksi koulutettu projektin läpiviemiseen. Osastonhoitajien taholta oli myös erimielisyyttä uuden kirjaamismallin hyödynnettävyydestä. Kirjaamisvastaavat olivat osastonhoitajien mielestä edesauttaneet kirjaamisen muutosprosessia. Silti rakenteiseen kirjaamiseen ja sen hyödyntämiseen liittyi edelleen ongelmia.
Tuloksista saatua tietoa voivat jatkossa hyödyntää esimerkiksi Turun sosiaali- ja terveystoimen osastot, jotka eivät vielä ole siirtäneet rakenteista kirjaamista käytäntöön.