Korko- ja talouspolitiikan vaikutukset pääomien liikkeisiin makrotaloudessa
Tolonen, Antti (2011)
Tolonen, Antti
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102082139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102082139
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mistä vuonna 2008 puhjennut talouskriisi sai alkunsa ja mikä sai sen puhkeamaan. Pääkysymyksen lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten taloutta voidaan tulkita ja miten yritykset voisivat ennustaa tulevia talouden tapahtumia. Kysymyksiä tutkittiin taloustieteen itävaltalaisen koulukunnan kuvakulmasta. Tämä lähestymistapa laittaa erityisesti valtion ja sen eri instituutiot, kuten keskuspankin tarkastelun kohteeksi.
Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla. Haastateltavat henkilöt olivat eri talouden osa-aloilla toimivia asiantuntijoita. Aineistoa kerättiin myös erilaisista tilastoista ja aiheeseen liittyvistä teoksista ja julkaisuista.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että keskuspankin korkopolitiikalla on erittäin voimakkaat vaikutukset talouteen. Myös valtio ja lakiasäätävät elimet sekä valvovat viranomaiset voivat vaikuttaa voimakkaasti markkinoiden toimintaan. Voidaan selvästi osoittaa, että nämä instituutiot ovat erityisen kiinnostavia niille yksityisille toimijoille, joita ne säännöstelevät. Laista ja säännöstelystä voi tulla hyväksikäytön kanava, jossa suurten yritysten asioita ajavat pyrkivät vaikuttamaan viranomaisten päätöksentekoon. Tämä vääristää markkinoita ja pääomien sijoittumista tuottaville osa-alueille.
Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että yritysten taloudellisessa ennustamisessa on suuria eroja. Joillakin yrityksillä ei ole ollenkaan systemaattista talouden seurantaa ja joidenkin yritysten elinehto on seurata tiettyjen indikaattoreiden muutoksia. Kaikki yritykset ja asiantuntijat toivat esille, että tärkeimpinä talouden indikaattoreja ovat eri raaka-aineindeksit ja yleinen korkotaso. Yleinen korkotaso onkin eräs tärkeimmistä talouden suunnannäyttäjistä. Tämän takia koron tason pitäisi muodostua vapaasti markkinoilla niin kuin kaikkien muidenkin tavaroiden hintataso. Korko on hinta, jolla myydään lainattavia varoja eli säästöjä. Jos säästöjä on taloudessa vähän, koron on oltava korkealla, koska tarjontaa ei ole. Jos taas säästöjä on taloudessa paljon, korko luonnollisesti laskee, koska tarjontaa on paljon. Jos korot ovat keinotekoisen matalalla samaan aikaan matalan säästöasteen kanssa, tämä ei ole kestävä tie, ja investoinnit sekä ennustukset voivat epäonnistua pahasti.
Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla. Haastateltavat henkilöt olivat eri talouden osa-aloilla toimivia asiantuntijoita. Aineistoa kerättiin myös erilaisista tilastoista ja aiheeseen liittyvistä teoksista ja julkaisuista.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että keskuspankin korkopolitiikalla on erittäin voimakkaat vaikutukset talouteen. Myös valtio ja lakiasäätävät elimet sekä valvovat viranomaiset voivat vaikuttaa voimakkaasti markkinoiden toimintaan. Voidaan selvästi osoittaa, että nämä instituutiot ovat erityisen kiinnostavia niille yksityisille toimijoille, joita ne säännöstelevät. Laista ja säännöstelystä voi tulla hyväksikäytön kanava, jossa suurten yritysten asioita ajavat pyrkivät vaikuttamaan viranomaisten päätöksentekoon. Tämä vääristää markkinoita ja pääomien sijoittumista tuottaville osa-alueille.
Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että yritysten taloudellisessa ennustamisessa on suuria eroja. Joillakin yrityksillä ei ole ollenkaan systemaattista talouden seurantaa ja joidenkin yritysten elinehto on seurata tiettyjen indikaattoreiden muutoksia. Kaikki yritykset ja asiantuntijat toivat esille, että tärkeimpinä talouden indikaattoreja ovat eri raaka-aineindeksit ja yleinen korkotaso. Yleinen korkotaso onkin eräs tärkeimmistä talouden suunnannäyttäjistä. Tämän takia koron tason pitäisi muodostua vapaasti markkinoilla niin kuin kaikkien muidenkin tavaroiden hintataso. Korko on hinta, jolla myydään lainattavia varoja eli säästöjä. Jos säästöjä on taloudessa vähän, koron on oltava korkealla, koska tarjontaa ei ole. Jos taas säästöjä on taloudessa paljon, korko luonnollisesti laskee, koska tarjontaa on paljon. Jos korot ovat keinotekoisen matalalla samaan aikaan matalan säästöasteen kanssa, tämä ei ole kestävä tie, ja investoinnit sekä ennustukset voivat epäonnistua pahasti.