Rikkipäästöjen vähentäminen Haapaveden turvevoimalaitoksella
Petäistö, Hannu (2011)
Petäistö, Hannu
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102052059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102052059
Tiivistelmä
Työ toteutettiin Kanteleen Voima Oy:n toimeksiannosta syksyllä 2010. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tutkimusmateriaalia rikkipäästöjen vähentämiseksi Haapaveden turvevoimalaitoksella.
Tutkimuksessa määritettiin rikkitase vuodelle 2006 ja nykytilanteessa. Tasemäärityksellä tutkittiin polttoaineen vaikutusta rikkivirtoihin. Samalla suoritettiin rikkidioksidimittauksia Gasmet Dx4000N FTIR -savukaasuanalysaattorilla.
Tuloksista ilmeni nykytilanteessa voimalaitokselta lähtevän rikkimäärän olevan suurempi kuin saapuva rikkimäärä. Analyysissa huomattiin myös savukaasun kosteuden vaikuttavan rikkidioksidipäästöihin.
Johtopäätöksenä todettiin, että polttoaineella ei ole suurta merkitystä rikin sitoutumiseen lentotuhkaan ja pohjakuonaan. Uusi LCP-asetus edellyttää päästöjen vähentämistä nykyisestä. Pölypolttolaitoksilla BAT-rikinpoistomenetelmä on märkämenetelmä, jolla saavutetaan yli 90 % rikinpoistoaste.
Tutkimuksessa määritettiin rikkitase vuodelle 2006 ja nykytilanteessa. Tasemäärityksellä tutkittiin polttoaineen vaikutusta rikkivirtoihin. Samalla suoritettiin rikkidioksidimittauksia Gasmet Dx4000N FTIR -savukaasuanalysaattorilla.
Tuloksista ilmeni nykytilanteessa voimalaitokselta lähtevän rikkimäärän olevan suurempi kuin saapuva rikkimäärä. Analyysissa huomattiin myös savukaasun kosteuden vaikuttavan rikkidioksidipäästöihin.
Johtopäätöksenä todettiin, että polttoaineella ei ole suurta merkitystä rikin sitoutumiseen lentotuhkaan ja pohjakuonaan. Uusi LCP-asetus edellyttää päästöjen vähentämistä nykyisestä. Pölypolttolaitoksilla BAT-rikinpoistomenetelmä on märkämenetelmä, jolla saavutetaan yli 90 % rikinpoistoaste.