Työhyvinvoinnin puheeksi ottaminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä – Varhaisen puuttumisen työvälineen kehittäminen
Hoffman, Niina (2010)
Hoffman, Niina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102011938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102011938
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työhyvinvointia kartoittava mittari Satakunnan sairaanhoitopiirin työterveyshuollon työntekijöiden käyttöön. Laaditun mittarin tuli olla nopeasti tulkittavissa ja helposti ymmärrettävissä, jotta päästäisiin parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Mittaria voidaan käyttää esimerkiksi terveystarkastusten yhteydessä helpottamaan yksilön työhyvinvoinnin tilan kokonaisvaltaista arviointia. Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa varhaisen puuttumisen keinoja Satakunnan sairaanhoitopiirissä.
Opinnäytteen teoriaosassa perehdyttiin kokonaisvaltaisesti työhyvinvointia käsittelevään aineistoon, varhaiseen puuttumiseen sekä laadukkaan mittarin kehittämiseen. Tämä mahdollisti hyvän pohjan työhyvinvointimittarin luomiselle. Työhyvinvointia voidaan tarkastella esimerkiksi yksilön, työyhteisön ja työn näkökulmasta, ja kaikki nämä osa-alueet ovat jatkuvasti keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa. Nykyaikana työhyvinvointi on yhä suuremmassa roolissa puhuttaessa työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Erityisesti aktiivisella varhaisella puuttumisella on suuri rooli työntekijöiden terveyden edistämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin projektina ja se tehtiin yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin työterveyshuoltohenkilöstön kanssa. Erilaisilla mittareilla ja kyselyillä voidaan jo aikaisessa vaiheessa kartoittaa yksilön hyvinvoinnissa tapahtuneita mahdollisia muutoksia. Laaditulla työhyvinvointimittarilla voidaan löytää ne henkilöt, joiden työhyvinvoinnin tila on jollain osa-alueella tai kokonaisvaltaisesti alentunut. Mittarin tarkoituksena ei ole antaa suoraa vastausta tai toimintaohjeita työhyvinvoinnin tilan parantamiseksi, vaan se on ensisijaisesti tarkoitettu yksilöohjauksessa käytävien keskustelujen pohjaksi.
Mittaria kehitettiin työterveyshuoltohenkilöstön toiveiden mukaisesti. Lopullinen työhyvinvointimittari on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat työhyvinvointi ja yksilö, työhyvinvointi ja yhteisö sekä työhyvinvointi ja työ. Jokaisessa osa-alueessa on kymmenen kysymystä, ja yhden osa-alueen maksimipistemäärä on 50. Mittarin loppuun kehitettiin pyramidi-kuvio, jonne jokaisen osa-alueen pistemäärät voidaan helposti sijoittaa. Tällöin piste-erot on helppo nähdä ja niistä voidaan keskustella. Tulevaisuudessa mittaria voidaan muokata käytön myötä ilmenneiden kehitysideoiden pohjalta.
Opinnäytteen teoriaosassa perehdyttiin kokonaisvaltaisesti työhyvinvointia käsittelevään aineistoon, varhaiseen puuttumiseen sekä laadukkaan mittarin kehittämiseen. Tämä mahdollisti hyvän pohjan työhyvinvointimittarin luomiselle. Työhyvinvointia voidaan tarkastella esimerkiksi yksilön, työyhteisön ja työn näkökulmasta, ja kaikki nämä osa-alueet ovat jatkuvasti keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa. Nykyaikana työhyvinvointi on yhä suuremmassa roolissa puhuttaessa työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Erityisesti aktiivisella varhaisella puuttumisella on suuri rooli työntekijöiden terveyden edistämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin projektina ja se tehtiin yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin työterveyshuoltohenkilöstön kanssa. Erilaisilla mittareilla ja kyselyillä voidaan jo aikaisessa vaiheessa kartoittaa yksilön hyvinvoinnissa tapahtuneita mahdollisia muutoksia. Laaditulla työhyvinvointimittarilla voidaan löytää ne henkilöt, joiden työhyvinvoinnin tila on jollain osa-alueella tai kokonaisvaltaisesti alentunut. Mittarin tarkoituksena ei ole antaa suoraa vastausta tai toimintaohjeita työhyvinvoinnin tilan parantamiseksi, vaan se on ensisijaisesti tarkoitettu yksilöohjauksessa käytävien keskustelujen pohjaksi.
Mittaria kehitettiin työterveyshuoltohenkilöstön toiveiden mukaisesti. Lopullinen työhyvinvointimittari on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat työhyvinvointi ja yksilö, työhyvinvointi ja yhteisö sekä työhyvinvointi ja työ. Jokaisessa osa-alueessa on kymmenen kysymystä, ja yhden osa-alueen maksimipistemäärä on 50. Mittarin loppuun kehitettiin pyramidi-kuvio, jonne jokaisen osa-alueen pistemäärät voidaan helposti sijoittaa. Tällöin piste-erot on helppo nähdä ja niistä voidaan keskustella. Tulevaisuudessa mittaria voidaan muokata käytön myötä ilmenneiden kehitysideoiden pohjalta.