"Mediasta ei tule tehdä mörköä, mutta siitä pitää keskustella" : Tutkimus kasvattajan tarvitsemista mediakasvatustaidoista
Määttä, Sofia; Stenhammar, Mira (2011)
Määttä, Sofia
Stenhammar, Mira
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102011923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102011923
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyö tutki sitä miten mediakasvatus näkyy sosiaalialan työkentillä ja miten sitä tulisi kehittää. Tarkoituksena oli kartoittaa, mitä kaikkea mediakasvatus pitää sisällään. Tutkimuskysymyksenämme oli selvittää, mitä taitoja kasvattaja tarvitsee mediakasvatukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli se, että se tuo uusia näkökulmia ja tutkimuksellista tietoa, joita voidaan hyödyntää sosiaalialan koulutuksen kehittämisessä. Lahden Ammattikorkeakoulu toimi opinnäytetyön toimeksiantajana.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui mediakasvatuksesta ja mediakulttuurista sekä hyvän kasvattajuuden elementeistä. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin sekä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella että teemahaastattelulla. Varsinaisena kohderyhmänä olivat sosiaalialan kasvattajat sekä mediakasvatustutkija Sara Sintonen, ja tarkastelun kohteena olivat heidän tietämyksensä ja omakohtaiset näkemyksensä mediakasvatuksesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Kasvattajien ja Sara Sintosen mukaan mediakasvatukseen tarvittavat taidot ovat seuraavat: oma medialukutaito, kyky hahmottaa omat taidot ja rooli sekä pysyä ajan tasalla mediakulttuurin muutoksessa. Kasvattajan tulisi osata suhtautua mediaan positiivisesti niin, että rajojen asettaminen tapahtuu yhteisymmärryksessä lapsen tai nuoren kanssa. Tulosten perusteella mediakasvatuksessa olennaista ovat myös vuorovaikutustaidot ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että mediakasvatus on tänä päivänä välttämätöntä. Mediakasvatuksen lisääminen sosiaalialan koulutuksessa on tärkeää esimerkiksi tarjoamalla täydennyskoulutusta. Jatkotutkimusten haasteena olisi saada lasten ja nuorten ääni esiin. Tämä voisi toteutua myös toiminnallisena opinnäytetyönä, esimerkiksi tekemällä projekti tai luomalla malli.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui mediakasvatuksesta ja mediakulttuurista sekä hyvän kasvattajuuden elementeistä. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin sekä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella että teemahaastattelulla. Varsinaisena kohderyhmänä olivat sosiaalialan kasvattajat sekä mediakasvatustutkija Sara Sintonen, ja tarkastelun kohteena olivat heidän tietämyksensä ja omakohtaiset näkemyksensä mediakasvatuksesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Kasvattajien ja Sara Sintosen mukaan mediakasvatukseen tarvittavat taidot ovat seuraavat: oma medialukutaito, kyky hahmottaa omat taidot ja rooli sekä pysyä ajan tasalla mediakulttuurin muutoksessa. Kasvattajan tulisi osata suhtautua mediaan positiivisesti niin, että rajojen asettaminen tapahtuu yhteisymmärryksessä lapsen tai nuoren kanssa. Tulosten perusteella mediakasvatuksessa olennaista ovat myös vuorovaikutustaidot ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että mediakasvatus on tänä päivänä välttämätöntä. Mediakasvatuksen lisääminen sosiaalialan koulutuksessa on tärkeää esimerkiksi tarjoamalla täydennyskoulutusta. Jatkotutkimusten haasteena olisi saada lasten ja nuorten ääni esiin. Tämä voisi toteutua myös toiminnallisena opinnäytetyönä, esimerkiksi tekemällä projekti tai luomalla malli.