Draama tunteiden käsittelyn välineenä : Luovuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa
Rauhala, Sonja; Pennanen, Kirsi (2011)
Rauhala, Sonja
Pennanen, Kirsi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101301870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101301870
Tiivistelmä
Teimme opinnäytetyömme Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön, VKK-Metron, hankkeessa Tukevasti alkuun. Opinnäytetyömme koostuu laadullisen toiminnan arvi-oinnista. Toteuttamistapamme oli toiminnallinen ja arviointimme perustui havainnoimiseen. Aiheenamme oli arvioida draaman menetelmän toimivuutta eettisyyskasvatuksessa, tarkem-min sanottuna empatian ja erilaisuuden tunteiden käsittelyssä, lapsiryhmien kanssa.
Opinnäytetyömme toiminnallinen osio koostui kahdeksasta draaman ohjauskerrasta, jotka toteutimme yhteistyössä erään vantaalaisen päivähoitoyksikön kanssa, kyseisen yksikön kesäpäivystyksessä kesällä 2010. Draaman ohjauskerroilta kokosimme aineistoa niitä videoimalla ja laatimaamme havainnointilomaketta jälkikäteen yhdessä täyttäen. Aineistoamme täydensi keräämämme palaute päiväkodin henkilökunnalta.
Keskeisenä tavoitteenamme on tukea paitsi draaman myös muiden luovien menetelmien käyttömahdollisuuksien esiintuomista varhaiskasvatuksen kentällä. Näin opinnäytetyömme tarjoaa osaltaan ehdotuksen vasu-työskentelyn kehittämiseen. Työmme keskiössä on kiinteästi uudenaikaisen lapsen osallisuuden käsityksen esiintuominen ja puolesta puhuminen. Opinnäytetyömme kantavana ideana on, että lapsen äänen kuulluksi tulemista ja omaa päätöksentekoa tulisi tukea lapsilähtöisin menetelmin.
Olemme käsitelleet teoreettisesti lapsen emotionaalista kehitystä, lapsilähtöistä varhaiskas-vatusta, draamaa ja sen käyttöä varhaiskasvatuksessa. Näistä olemme eritoten nostaneet opinnäytetyömme tavoitteiden kannalta keskeisimpiä käsitteitä empaattisuuteen oppimisesta, erilaisuuden tunnistamisesta ja suvaitsemisesta ja eettisyyskasvatuksesta varhaiskasvatuksessa.
Johtopäätöksiemme mukaan, draama todella toimii myös eettisyyskasvatuksen välineenä. Ohjaamamme draamatuokiot herättivät lapsissa paljon eritasoista pohdintaa ja tunteiden ilmaisua käsittelemistämme empatian ja erilaisuuden tunnekokemuksista. Draaman luonteen mukaisesti harjoitukset herättivät myös paljon ennalta suunnittelemattomia tilanteita ja tunteita. Draaman ohjauskerrat antoivat meille kokemusta lasten kanssa työskentelystä, kuin myös itse draamaprosessin kokoamisesta ja ohjaamisesta.
Opinnäytetyömme toiminnallinen osio koostui kahdeksasta draaman ohjauskerrasta, jotka toteutimme yhteistyössä erään vantaalaisen päivähoitoyksikön kanssa, kyseisen yksikön kesäpäivystyksessä kesällä 2010. Draaman ohjauskerroilta kokosimme aineistoa niitä videoimalla ja laatimaamme havainnointilomaketta jälkikäteen yhdessä täyttäen. Aineistoamme täydensi keräämämme palaute päiväkodin henkilökunnalta.
Keskeisenä tavoitteenamme on tukea paitsi draaman myös muiden luovien menetelmien käyttömahdollisuuksien esiintuomista varhaiskasvatuksen kentällä. Näin opinnäytetyömme tarjoaa osaltaan ehdotuksen vasu-työskentelyn kehittämiseen. Työmme keskiössä on kiinteästi uudenaikaisen lapsen osallisuuden käsityksen esiintuominen ja puolesta puhuminen. Opinnäytetyömme kantavana ideana on, että lapsen äänen kuulluksi tulemista ja omaa päätöksentekoa tulisi tukea lapsilähtöisin menetelmin.
Olemme käsitelleet teoreettisesti lapsen emotionaalista kehitystä, lapsilähtöistä varhaiskas-vatusta, draamaa ja sen käyttöä varhaiskasvatuksessa. Näistä olemme eritoten nostaneet opinnäytetyömme tavoitteiden kannalta keskeisimpiä käsitteitä empaattisuuteen oppimisesta, erilaisuuden tunnistamisesta ja suvaitsemisesta ja eettisyyskasvatuksesta varhaiskasvatuksessa.
Johtopäätöksiemme mukaan, draama todella toimii myös eettisyyskasvatuksen välineenä. Ohjaamamme draamatuokiot herättivät lapsissa paljon eritasoista pohdintaa ja tunteiden ilmaisua käsittelemistämme empatian ja erilaisuuden tunnekokemuksista. Draaman luonteen mukaisesti harjoitukset herättivät myös paljon ennalta suunnittelemattomia tilanteita ja tunteita. Draaman ohjauskerrat antoivat meille kokemusta lasten kanssa työskentelystä, kuin myös itse draamaprosessin kokoamisesta ja ohjaamisesta.