Hoitajien kokemuksia kirjaamisen muutosprosessista
Viitanen, Johanna (2011)
Viitanen, Johanna
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101301869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101301869
Tiivistelmä
Kansallisen mallin mukainen, rakenteinen hoitotyön kirjaaminen on käyttöönoton alkuvaiheessa terveydenhuollon organisaatioissa. Kirjaamisen muutosprosessia tarkasteltiin tässä opinnäytetyössä hoitajien kokemusten näkökulmasta. Tehtävänä oli selvittää millaisia hoitajien kokemukset olivat muutosprosessista ja mitkä tekijät hoitajat kokivat muutosta edesauttavina tai haittaavina. Lisäksi tehtävänä oli selvittää millaisia ennakkoasenteita hoitajilla oli ja miten hoitajat kokivat muutoksen heijastuvan hoitotyön eri osa-alueisiiin. Tieto hoitajien asenteista ja kokemuksista on tärkeää uuden järjestelmän käyttöönoton onnistumisen kannalta.
Opinäytetyössä käytettiin deduktiivis-induktiivista, laadullista tutkimustapaa. Tutkimusaineisto kerättiin terveyskeskussairaalan kahden vuodeosaston hoitajilta puolistrukturoidun esikyselylomakkeen ja puolistrukturoidun, kirjalliseen viitekehykseen pohjautuvan teemahaastattelun avulla. Esikyselyyn vastasi 23 hoitajaa ja teemahaastatteluja toteutettiin neljä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.
Tulosten mukaan hoitajilla oli muutosprosessissa sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Muutosprosessia edesauttavat kokemukset liittyivät yhdessä oppimiseen, vertaistukeen sekä riittävään perehdytykseen. Muutosprosessia haittaavat kokemukset syntyivät kielteisistä ennakkoasenteista, muutosvastaisesta ilmapiiristä, kiireestä, yhteisten kirjaamiskäytäntöjen puutteesta, hoitajien vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista ja puutteellisesta perehdytyksestä. Hoitajat kokivat rakenteisen kirjaamisen myönteisiksi vaikutuksiksi hoitotyöhön ammatillisen ajattelun kehittymisen, kirjaamisen vähenemisen sekä kirjaamisen ja havainnoinnin laatujen paranemisen. Kielteisiä vaikutuksia olivat kirjaamisen hidastuminen, tiedon haun ja raportoinnin vaikeutuminen sekä heikentynyt ilmapiiri. Uuden järjestelmän ominaisuudet hoitajat kokivat sekä selkeiksi että monimutkaisiksi.
Valtakunnallisen kirjaamisen muutosprosessin läpiviennissä tulisi tutkia ja vahvistaa muutosta edesauttavia elementtejä, yhteistä oppimista, vertaistukea, myönteisiä asenteita, hoitajien vaikutusmahdollisuuksia ja riittävää, jatkuvaa perehdytystä.
Opinäytetyössä käytettiin deduktiivis-induktiivista, laadullista tutkimustapaa. Tutkimusaineisto kerättiin terveyskeskussairaalan kahden vuodeosaston hoitajilta puolistrukturoidun esikyselylomakkeen ja puolistrukturoidun, kirjalliseen viitekehykseen pohjautuvan teemahaastattelun avulla. Esikyselyyn vastasi 23 hoitajaa ja teemahaastatteluja toteutettiin neljä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.
Tulosten mukaan hoitajilla oli muutosprosessissa sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Muutosprosessia edesauttavat kokemukset liittyivät yhdessä oppimiseen, vertaistukeen sekä riittävään perehdytykseen. Muutosprosessia haittaavat kokemukset syntyivät kielteisistä ennakkoasenteista, muutosvastaisesta ilmapiiristä, kiireestä, yhteisten kirjaamiskäytäntöjen puutteesta, hoitajien vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista ja puutteellisesta perehdytyksestä. Hoitajat kokivat rakenteisen kirjaamisen myönteisiksi vaikutuksiksi hoitotyöhön ammatillisen ajattelun kehittymisen, kirjaamisen vähenemisen sekä kirjaamisen ja havainnoinnin laatujen paranemisen. Kielteisiä vaikutuksia olivat kirjaamisen hidastuminen, tiedon haun ja raportoinnin vaikeutuminen sekä heikentynyt ilmapiiri. Uuden järjestelmän ominaisuudet hoitajat kokivat sekä selkeiksi että monimutkaisiksi.
Valtakunnallisen kirjaamisen muutosprosessin läpiviennissä tulisi tutkia ja vahvistaa muutosta edesauttavia elementtejä, yhteistä oppimista, vertaistukea, myönteisiä asenteita, hoitajien vaikutusmahdollisuuksia ja riittävää, jatkuvaa perehdytystä.