Teräspontin tunkeutumisnopeus eri maakerroksissa ja pontitustyön tärinävaikutukset
Otava, Jonna (2011)
Otava, Jonna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101271817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101271817
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena on ponttiseinän tunkeutumisnopeus eri maakerroksissa ja pontituksessa syntyvät tärinävaikutukset. Tarkoituksena oli saada aikaan työ, joka herättää kiinnittämään huomion erilaisiin vaikuttajiin työmaan onnistumisen kannalta. Näitä asioita ovat esimerkiksi pontitusmenetelmän valinta, taloudellisuuteen pyrkiminen laskentavaiheen ennakoimisella ja ympäristön huomioiminen. Opinnäytetyössä on perehdytty kolmeen erilaiseen työmaahan, joissa tehtiin erilaisia teräspontin tunkeutumista nopeuttavia esitöitä ja opeteltiin hyödyntämään ja tulkitsemaan pontituskoneiden tietokoneilta saatavaa materiaalia.
Opinnäytetyöhön on saatu teoriaa ja tietoa painetusta kirjallisuudesta sekä oppimateriaalista. Lisäksi tutkimusmateriaalia on saatu työmaan läheisyyteen sijoitetuista tärinämittareista ja pontituskone RTG 16T:n tietokoneelta saaduista kuvaajista.
Opinnäytetyön alussa käydään läpi yleistä asiaa pontituksesta, kuitenkin tiukasti rajaten ja valmistaen tutkimusosioon, jota käsitellään opinnäytetyön loppupuolella. Teoriaosuus käy läpi yleistä asiaa tukiseinästä, tukiseinän asentamisesta, mahdollisista esitöistä ennen pontitusta ja syntyvistä tärinävaikutuksista. Tutkimusosiossa esitellään käytetyt työkoneet, tutkimuskohteet ja työmailta saadut tulokset. Opinnäytetyö osoittaa, että hyvilläkin lähtötiedoilla ja suunnitelmilla voidaan joutua aloittamaan työ joskus aivan alusta. Esimerkiksi Hyvinkään tutkimuskohteessa työmaalle tuotiin esityötä varten augerpora, koska pontit tunkeutuivat hitaasti ja vaurioituivat tunkeutuessaan pahoin. Augerilla työ saatiin tehokkaammaksi. Vaikka augerporaus vei aikaa pontitustyöltä ja toi lisäkustannuksia, saatiin tehot nousemaan, kokonaishyöty suhteessa kustannuksiin oli huomattava ja lisäksi pontit selvisivät pienemmillä vaurioilla.
Opinnäytetyöhön on saatu teoriaa ja tietoa painetusta kirjallisuudesta sekä oppimateriaalista. Lisäksi tutkimusmateriaalia on saatu työmaan läheisyyteen sijoitetuista tärinämittareista ja pontituskone RTG 16T:n tietokoneelta saaduista kuvaajista.
Opinnäytetyön alussa käydään läpi yleistä asiaa pontituksesta, kuitenkin tiukasti rajaten ja valmistaen tutkimusosioon, jota käsitellään opinnäytetyön loppupuolella. Teoriaosuus käy läpi yleistä asiaa tukiseinästä, tukiseinän asentamisesta, mahdollisista esitöistä ennen pontitusta ja syntyvistä tärinävaikutuksista. Tutkimusosiossa esitellään käytetyt työkoneet, tutkimuskohteet ja työmailta saadut tulokset. Opinnäytetyö osoittaa, että hyvilläkin lähtötiedoilla ja suunnitelmilla voidaan joutua aloittamaan työ joskus aivan alusta. Esimerkiksi Hyvinkään tutkimuskohteessa työmaalle tuotiin esityötä varten augerpora, koska pontit tunkeutuivat hitaasti ja vaurioituivat tunkeutuessaan pahoin. Augerilla työ saatiin tehokkaammaksi. Vaikka augerporaus vei aikaa pontitustyöltä ja toi lisäkustannuksia, saatiin tehot nousemaan, kokonaishyöty suhteessa kustannuksiin oli huomattava ja lisäksi pontit selvisivät pienemmillä vaurioilla.