Mini-intervention käyttöön liittyviä esteitä ja ratkaisuehdotuksia hoitotyöntekijöiden kokemana
Kivioja, Sari; Mursu, Kaisu; Saarinen, Tanja (2007)
Kivioja, Sari
Mursu, Kaisu
Saarinen, Tanja
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101171414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101171414
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena oli saada tietoa mini-intervention eli lyhytneuvonnan toteuttamiseen liittyvistä esteistä
hoitotyöntekijöiltä sekä heidän tuottamistaan ratkaisuehdotuksista kokemiinsa esteisiin. Opinnäytetyön aineisto
kerättiin Kainuun alueelta, kahden eri terveysaseman hoitotyöntekijöiltä. Tiedonantajina toimivat miniinterventiokoulutuksen
saaneet hoitotyöntekijät.
Teimme opinnäytetyötä Kaide-projektille, joka on vuoteen 2008 asti jatkuva Kainuun Päihdetyön kehittämishanke,
joka toteuttaa valtakunnallista Alkoholiohjelmaa. Hankkeella pyritään luomaan tavoitteellista, suunnitelmallista,
koordinoitua ja tuloksellista päihdetyötä Kainuussa. Hankkeen avulla pyritään juurruttamaan alkoholiohjelman
2004 -2007 mukaiset tavoitteet osaksi Kainuun maakunnallista ehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä.
Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus. Opinnäytetyötyössä tutkimme hoitotyöntekijöiden suhdetta tukittavaan
ilmiöön. Tällöin aineiston lähestymistapa on fenomenologinen, koska tutkimuksen kohteena ovat ihmisten
mielipiteet, kokemukset. Keskeisinä käsitteinä opinnäytetyössämme olivat opinnäyteyön lähtökohdat: KAIDE
–hanke ja VAMP- projekti sekä alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen.
Aineisto on kerätty 635- menetelmällä, jota kutsutaan heräteistunnoksi. Se tarkoittaa opinnäytetyössämme sitä,
että tavoitteena oli saada kuusi tiedonantajaa aineistonkeruuseen molemmilla terveysasemilla. Tiedonantajat tuottivat
kolme mini-interventioon liittyvää estettä sekä ratkaisuehdotuksensa niihin. Aineisto saatiin yhdeksältä tiedonantajalta,
joiden vastauksista kertyi yhteensä 27 estettä ja 109 ratkaisuehdotusta.
Opinnäytetyön tuloksissa mini-intervention toteuttamiseen liittyvät esteet ja ratkaisuehdotukset muodostivat molemmat
neljä yläluokkaa. Esteistä muodostuneet yläluokat olivat: mini-interventioon liittyvä tiedon ja taidon puute,
hoitotyöntekijän asenteesta johtuvat syyt, resurssien puute ja asiakastilanteesta johtuvat syyt. Ratkaisuehdotuksista
muodostuneet yläluokat olivat: tuen ja koulutuksen lisääminen mini-interventioon liittyen, miniinterventioprosessiin
perehtyminen ja ammatillisuus, selkeät toimintaohjeet ja ammatillisuus ja työn organisointi.
Johtopäätöksinä nousi esille mini-interventiokoulutuksen tarpeellisuus, mini-intervention toteuttamiseen liittyvä
tuen tarve ja sen vuoksi selkeiden toimintalinjausten tarve. Jatkotutkimusaiheena olisi aiheellista selvittää, millaista
tukea hoitotyöntekijät tarvitsevat mini-intervention toteuttamisen tueksi hoitotyössä.
hoitotyöntekijöiltä sekä heidän tuottamistaan ratkaisuehdotuksista kokemiinsa esteisiin. Opinnäytetyön aineisto
kerättiin Kainuun alueelta, kahden eri terveysaseman hoitotyöntekijöiltä. Tiedonantajina toimivat miniinterventiokoulutuksen
saaneet hoitotyöntekijät.
Teimme opinnäytetyötä Kaide-projektille, joka on vuoteen 2008 asti jatkuva Kainuun Päihdetyön kehittämishanke,
joka toteuttaa valtakunnallista Alkoholiohjelmaa. Hankkeella pyritään luomaan tavoitteellista, suunnitelmallista,
koordinoitua ja tuloksellista päihdetyötä Kainuussa. Hankkeen avulla pyritään juurruttamaan alkoholiohjelman
2004 -2007 mukaiset tavoitteet osaksi Kainuun maakunnallista ehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä.
Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus. Opinnäytetyötyössä tutkimme hoitotyöntekijöiden suhdetta tukittavaan
ilmiöön. Tällöin aineiston lähestymistapa on fenomenologinen, koska tutkimuksen kohteena ovat ihmisten
mielipiteet, kokemukset. Keskeisinä käsitteinä opinnäytetyössämme olivat opinnäyteyön lähtökohdat: KAIDE
–hanke ja VAMP- projekti sekä alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen.
Aineisto on kerätty 635- menetelmällä, jota kutsutaan heräteistunnoksi. Se tarkoittaa opinnäytetyössämme sitä,
että tavoitteena oli saada kuusi tiedonantajaa aineistonkeruuseen molemmilla terveysasemilla. Tiedonantajat tuottivat
kolme mini-interventioon liittyvää estettä sekä ratkaisuehdotuksensa niihin. Aineisto saatiin yhdeksältä tiedonantajalta,
joiden vastauksista kertyi yhteensä 27 estettä ja 109 ratkaisuehdotusta.
Opinnäytetyön tuloksissa mini-intervention toteuttamiseen liittyvät esteet ja ratkaisuehdotukset muodostivat molemmat
neljä yläluokkaa. Esteistä muodostuneet yläluokat olivat: mini-interventioon liittyvä tiedon ja taidon puute,
hoitotyöntekijän asenteesta johtuvat syyt, resurssien puute ja asiakastilanteesta johtuvat syyt. Ratkaisuehdotuksista
muodostuneet yläluokat olivat: tuen ja koulutuksen lisääminen mini-interventioon liittyen, miniinterventioprosessiin
perehtyminen ja ammatillisuus, selkeät toimintaohjeet ja ammatillisuus ja työn organisointi.
Johtopäätöksinä nousi esille mini-interventiokoulutuksen tarpeellisuus, mini-intervention toteuttamiseen liittyvä
tuen tarve ja sen vuoksi selkeiden toimintalinjausten tarve. Jatkotutkimusaiheena olisi aiheellista selvittää, millaista
tukea hoitotyöntekijät tarvitsevat mini-intervention toteuttamisen tueksi hoitotyössä.