Muistisairaiden omaisten mielipiteitä muistineuvolatoiminnasta
Hirvonen, Saija; Huuhtanen, Marika; Uusitalo, Anna (2007)
Hirvonen, Saija
Huuhtanen, Marika
Uusitalo, Anna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101101137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101101137
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimi Kainuun Dementiayhdistys RY ja opinnäytetyömme liittyy Kainuun
Dementiayhdistys RY:n hallinnoimaan KUNNON SAVOTTA- hankkeeseen. KUNNON SAVOTTA -hanke oli
yhteistyöhanke Kainuun Maakunta-kuntayhtymän kanssa vuosille 2004 – 2006 ja hankkeen yhtenä osa-alueena
oli Kainuun kulkeva muistineuvola. Muistineuvolan toiminnan tavoitteena on dementoivien sairauksien toteaminen
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta asiakkaan toimintakyky säilyisi hoidon avulla hyvänä mahdollisimman
pitkään. Tavoitteena on myös asiakkaan kotona selviytymisen tukeminen. Muistineuvolassa tehdään erilaisia
muistitestejä ja annetaan ohjausta ja neuvontaa, sekä muistisairauden diagnoosin jälkeistä ensitietoa. Lisäksi
annetaan ajantasaista ohjausta sairauden eri vaiheissa, tehdään kuntoutussuunnitelma ja annetaan kuntoutusohjausta.
Opinnäytetyössämme tavoitteena oli, että muistisairaiden omaisten mielipiteiden avulla olisi mahdollista kehittää
muistineuvolassa käytettäviä työskentelytapoja sekä sen toimintaa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää,
millaisia mielipiteitä muistisairaiden omaisilla on muistineuvolan toiminnasta sekä siellä käytetyistä työmenetelmistä.
Opinnäytetyöllemme koettiin olevan tarve, koska haluttiin selvittää hoitotyön näkökulmasta onko tällaisesta
uudesta mallista eli muistineuvolatoiminnasta mahdollisesti hyötyä muistisairautta sairastaville sekä heidän
omaisilleen. Opinnäytetyö tehtiin muistisairaiden omaisten näkökulmasta.
Keräsimme aineiston strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kyselyn kohdejoukkona olivat ne KASS:n neurologian
poliklinikalle tulevien potilaiden omaiset, joilla on kokemusta muistineuvolatoiminnasta. Saimme vastauksia
kyselyymme kuusi kappaletta. Analysoimme saadun aineiston käsin sen pienen koon vuoksi. Tuloksista tekemiemme
johtopäätösten mukaan muistineuvolassa voitaisiin antaa enemmän tietoa muistisairauteen liittyvistä
lääkkeistä, lääkehoidossa käytettäistä apuvälineistä, toimintaterapiaan liittyvistä kotikäynneistä, lihaskuntoa ylläpitävien
liikuntamuotojen tarpeellisuudesta sekä sosiaalipalveluista ja etuuksista. Kehittämistä olisi myös siinä, että
omaisen ja hänen läheisensä toiveita muistisairauteen liittyvän neuvonnan sisällöstä otettaisiin paremmin huomioon
muistineuvolassa. Vastaajien mielestä muistisairas otettiin mukaan keskusteluun hänestä puhuttaessa ja muistineuvolassa
oli ollut mahdollista kertoa avoimesti muistisairauteen liittyvistä asioista. Muistisairas sekä hänen
läheisensä olivat myös saaneet muistineuvolassa käydyn keskustelun avulla henkistä tukea muistisairauteen sopeutumisessa.
Dementiayhdistys RY:n hallinnoimaan KUNNON SAVOTTA- hankkeeseen. KUNNON SAVOTTA -hanke oli
yhteistyöhanke Kainuun Maakunta-kuntayhtymän kanssa vuosille 2004 – 2006 ja hankkeen yhtenä osa-alueena
oli Kainuun kulkeva muistineuvola. Muistineuvolan toiminnan tavoitteena on dementoivien sairauksien toteaminen
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta asiakkaan toimintakyky säilyisi hoidon avulla hyvänä mahdollisimman
pitkään. Tavoitteena on myös asiakkaan kotona selviytymisen tukeminen. Muistineuvolassa tehdään erilaisia
muistitestejä ja annetaan ohjausta ja neuvontaa, sekä muistisairauden diagnoosin jälkeistä ensitietoa. Lisäksi
annetaan ajantasaista ohjausta sairauden eri vaiheissa, tehdään kuntoutussuunnitelma ja annetaan kuntoutusohjausta.
Opinnäytetyössämme tavoitteena oli, että muistisairaiden omaisten mielipiteiden avulla olisi mahdollista kehittää
muistineuvolassa käytettäviä työskentelytapoja sekä sen toimintaa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää,
millaisia mielipiteitä muistisairaiden omaisilla on muistineuvolan toiminnasta sekä siellä käytetyistä työmenetelmistä.
Opinnäytetyöllemme koettiin olevan tarve, koska haluttiin selvittää hoitotyön näkökulmasta onko tällaisesta
uudesta mallista eli muistineuvolatoiminnasta mahdollisesti hyötyä muistisairautta sairastaville sekä heidän
omaisilleen. Opinnäytetyö tehtiin muistisairaiden omaisten näkökulmasta.
Keräsimme aineiston strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kyselyn kohdejoukkona olivat ne KASS:n neurologian
poliklinikalle tulevien potilaiden omaiset, joilla on kokemusta muistineuvolatoiminnasta. Saimme vastauksia
kyselyymme kuusi kappaletta. Analysoimme saadun aineiston käsin sen pienen koon vuoksi. Tuloksista tekemiemme
johtopäätösten mukaan muistineuvolassa voitaisiin antaa enemmän tietoa muistisairauteen liittyvistä
lääkkeistä, lääkehoidossa käytettäistä apuvälineistä, toimintaterapiaan liittyvistä kotikäynneistä, lihaskuntoa ylläpitävien
liikuntamuotojen tarpeellisuudesta sekä sosiaalipalveluista ja etuuksista. Kehittämistä olisi myös siinä, että
omaisen ja hänen läheisensä toiveita muistisairauteen liittyvän neuvonnan sisällöstä otettaisiin paremmin huomioon
muistineuvolassa. Vastaajien mielestä muistisairas otettiin mukaan keskusteluun hänestä puhuttaessa ja muistineuvolassa
oli ollut mahdollista kertoa avoimesti muistisairauteen liittyvistä asioista. Muistisairas sekä hänen
läheisensä olivat myös saaneet muistineuvolassa käydyn keskustelun avulla henkistä tukea muistisairauteen sopeutumisessa.