Kotihoidon palvelutarpeen selvitys 24/7
Gröhn, Minttu; Hanell, Virpi (2011)
Gröhn, Minttu
Hanell, Virpi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101101136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101101136
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Vantaan kotihoidon asiakkaiden palvelutarvetta eri vuorokauden aikoina viikonpäivästä ja vuodenajasta riippumatta ja pystyä kohdentamaan koti-hoidon palvelut asiakkaille mahdollisimman joustavasti vuorokaudenajasta riippumatta. Keskeisimpinä kysymyksinä olivat asiakkaiden kokemukset ja mielipiteet kotihoidon palveluista, sekä miten asiakas voi vaikuttaa siihen, mihin aikaan hän sai käytössään olevat palvelut.
Opinnäytetyön innovaationa oli tehdä kotihoidosta asiakasystävällisempi ja tulevaisuudessa kustannustehokkaampi. Työssä selvitettiin, mihin aikaan vuorokaudesta kotihoidon asiakkaat halusivat palvelut, jotka heillä oli käytössään. Tällöin kotihoidosta saadaan kuluttajan aikataulua vastaava. Samalla työvuorot voidaan suunnitella siten, että työntekijät ovat mahdollisuuksien mukaan töissä silloin, kun asiakkaat sitä toivovat ja että työntekijöitä on riittävä määrä. Siten käytettävissä olevat resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Tavoitteena on tarjota palvelu juuri asiakkaan toivomana ajankohtana ja hyödyntää käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman hyvin.
Taustaselvityksessä oli käytetty hyväksi kirjallisuuskatsausta. Huomattava osa vanhuksista asuu mieluummin kotona, mikäli sinne on mahdollista järjestää asialliset palvelut (Tedre 1993, 137). Kotihoitotoiminnan tarpeenmukaisen kehittämisen priorisointi ja kartoitus ovat edelleen erittäin ajankohtaisia (Muurinen & Raatikainen 2005, 13). Toimintakyvyn tukemisessa ja ikääntyvien hoidossa avainasemassa ovat erilaiset kotihoidonpalvelut (Häkkinen & Holma 2004, 80-81). Osaava henkilöstö sosiaali- ja terveyshuollossa on keskeinen menestys- ja kilpailutekijä sekä oleellinen osa laadukasta geriatrista hoitoa. Henkilöstön osaamistarpeet syntyvät asiakkaiden hoidon tarpeista. (Terveys 2015.)
Palvelutarpeen selvityksessä käytettiin lomakehaastattelua. Opinnäytetyö noudatti survey-tyyppistä tutkimusta. Tutkimushenkilöinä oli 18 Vantaan kotihoidon yli 75-vuotiasta asiakasta, joilla ei ollut muistisairauksia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kotihoidon asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Tuloksista selvisi myös, että enemmistö asiakkaista ei ollut valmis maksamaan lisäpalveluista. Käyntikertojen määrä tyydytti asiakkaita, mutta asiakkaat olivat halukkaita vaikuttamaan käyntiajankohtaan. Asiakkaille ei ollut annettu vaihtoehtoja käyntiajankohdaksi, mutta palvelut osuivat luontevasti päivärytmiin.
Opinnäytetyön innovaationa oli tehdä kotihoidosta asiakasystävällisempi ja tulevaisuudessa kustannustehokkaampi. Työssä selvitettiin, mihin aikaan vuorokaudesta kotihoidon asiakkaat halusivat palvelut, jotka heillä oli käytössään. Tällöin kotihoidosta saadaan kuluttajan aikataulua vastaava. Samalla työvuorot voidaan suunnitella siten, että työntekijät ovat mahdollisuuksien mukaan töissä silloin, kun asiakkaat sitä toivovat ja että työntekijöitä on riittävä määrä. Siten käytettävissä olevat resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön. Tavoitteena on tarjota palvelu juuri asiakkaan toivomana ajankohtana ja hyödyntää käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman hyvin.
Taustaselvityksessä oli käytetty hyväksi kirjallisuuskatsausta. Huomattava osa vanhuksista asuu mieluummin kotona, mikäli sinne on mahdollista järjestää asialliset palvelut (Tedre 1993, 137). Kotihoitotoiminnan tarpeenmukaisen kehittämisen priorisointi ja kartoitus ovat edelleen erittäin ajankohtaisia (Muurinen & Raatikainen 2005, 13). Toimintakyvyn tukemisessa ja ikääntyvien hoidossa avainasemassa ovat erilaiset kotihoidonpalvelut (Häkkinen & Holma 2004, 80-81). Osaava henkilöstö sosiaali- ja terveyshuollossa on keskeinen menestys- ja kilpailutekijä sekä oleellinen osa laadukasta geriatrista hoitoa. Henkilöstön osaamistarpeet syntyvät asiakkaiden hoidon tarpeista. (Terveys 2015.)
Palvelutarpeen selvityksessä käytettiin lomakehaastattelua. Opinnäytetyö noudatti survey-tyyppistä tutkimusta. Tutkimushenkilöinä oli 18 Vantaan kotihoidon yli 75-vuotiasta asiakasta, joilla ei ollut muistisairauksia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kotihoidon asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Tuloksista selvisi myös, että enemmistö asiakkaista ei ollut valmis maksamaan lisäpalveluista. Käyntikertojen määrä tyydytti asiakkaita, mutta asiakkaat olivat halukkaita vaikuttamaan käyntiajankohtaan. Asiakkaille ei ollut annettu vaihtoehtoja käyntiajankohdaksi, mutta palvelut osuivat luontevasti päivärytmiin.