Ekologiset sisällöt kulttuurituotannon koulutuksessa
Tyrväinen, Sanna (2010)
Tyrväinen, Sanna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122018766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122018766
Tiivistelmä
Ekologiset sisällöt kulttuurituotannon koulutuksessa –tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavoin ekologisia ja kestävän kehityksen määrittelemiä sisältöjä pystytään tulevaisuudessa sisällyttämään kult-tuurituotannon koulutusohjelman koulutukseen. Tutkimuksessa esitellään kulttuurituotannon koulutus-ta ja kestävän kehityksen teoriataustoja. Se tutkii ekologisten arvojen ja kestävän kehityksen periaatteiden merkitystä yleisesti kulttuurialalla sekä suomalaisessa kulttuurituotannon koulutuksessa. Tutkimuksen kohteena olivat myös ekologisten sisältöjen kehittämistyötä hidastavat tekijät.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat Suomen kansallinen kestävän kehityksen strategia, Opetus- ja Kulttuuriministeriön tutkimukset ja julkaisut sekä muut kirjalliset ja sähköiset materiaalit. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kulttuurialan toimijoille kohdistettuja teemahaastatteluja sekä sähkö-postikeskusteluja, joiden tulokset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimus osoitti, että kulttuurituotannon koulutuksessa on tarvetta ekologisten ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavien sisältöjen kehitystyölle sekä kehitystyön tulosten sisällyttämiselle koulutuk-seen. Yleisenä ongelmana kehitystyön tekemiselle nähtiin taloudelliset, ajalliset ja tarvittavien henkilö-resurssien puute. Yhtenä keskeisenä ongelmana nousi esille myös epätietoisuus siitä, kenelle lopullinen vastuu muutostyön aloittamisesta kuuluu.
Tutkimus antaa esimerkkejä niin kansallisista kuin kansainvälisistäkin projekteista, tapahtumista ja tut-kimuksista, joilla kulttuurialan eri sektoreiden edustajat ovat omalta osaltaan tuoneet esille kestävän ke-hityksen kehitystyötä omissa oppilaitoksissa ja organisaatioissa. Tutkimus osoittaa myös kulttuurituo-tannon koulutusta tarjoavien oppilaitosten suuren merkityksen tulevaisuuden kulttuurituottajien ja tätä kautta tulevaisuuden kulttuuritapahtumien muuttamisessa kestävän kehityksen periaatteita noudatta-vaksi. Tutkimus tarjoaa lisätietoja, käytännön esimerkkejä ja linkkejä universaaleihin materiaaleihin muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) käyttöön ekologisten sisältöjen kehitystyölle kulttuurituotannon koulutuksessa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat Suomen kansallinen kestävän kehityksen strategia, Opetus- ja Kulttuuriministeriön tutkimukset ja julkaisut sekä muut kirjalliset ja sähköiset materiaalit. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kulttuurialan toimijoille kohdistettuja teemahaastatteluja sekä sähkö-postikeskusteluja, joiden tulokset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimus osoitti, että kulttuurituotannon koulutuksessa on tarvetta ekologisten ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavien sisältöjen kehitystyölle sekä kehitystyön tulosten sisällyttämiselle koulutuk-seen. Yleisenä ongelmana kehitystyön tekemiselle nähtiin taloudelliset, ajalliset ja tarvittavien henkilö-resurssien puute. Yhtenä keskeisenä ongelmana nousi esille myös epätietoisuus siitä, kenelle lopullinen vastuu muutostyön aloittamisesta kuuluu.
Tutkimus antaa esimerkkejä niin kansallisista kuin kansainvälisistäkin projekteista, tapahtumista ja tut-kimuksista, joilla kulttuurialan eri sektoreiden edustajat ovat omalta osaltaan tuoneet esille kestävän ke-hityksen kehitystyötä omissa oppilaitoksissa ja organisaatioissa. Tutkimus osoittaa myös kulttuurituo-tannon koulutusta tarjoavien oppilaitosten suuren merkityksen tulevaisuuden kulttuurituottajien ja tätä kautta tulevaisuuden kulttuuritapahtumien muuttamisessa kestävän kehityksen periaatteita noudatta-vaksi. Tutkimus tarjoaa lisätietoja, käytännön esimerkkejä ja linkkejä universaaleihin materiaaleihin muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) käyttöön ekologisten sisältöjen kehitystyölle kulttuurituotannon koulutuksessa.