HUOLTOLIITON DIPPII-PROJEKTI - MILLAISIA TULOKSIA SAATIIN AIKAAN? : Tarkastelun kohteina lihasvoima, verenpaine ja lihavuus
Nissinen, Kimmo (2010)
Nissinen, Kimmo
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122018752
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122018752
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vuoden mittaisen intervention vaikutusta koehenkilöiden lihasvoimaan, verenpaineeseen ja lihavuuteen. Huoltoliitto toteutti Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuosina 2003-2007 vuoden mittaisia ryhmäinterventioita, joissa asiakkaille annettiin ilmaista neuvontaa ravitsemus- ja liikuntaohjauksen muodossa painottuen vastusharjoitteluun.
Mittausmenetelminä käytettiin toistomaksimitestiä neljässä eri liikkeessä lihasvoiman mittaamiseksi. Lisäksi koehenkilöt punnittiin ja heiltä mitattiin vyötärönympärys ja verenpaine. Mittaukset suoritettiin ensimmäisellä ja viimeisellä tapaamiskeralla. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Projektiin ilmoittautui 200 henkilöä. Alkumittauksiin osallistui 124 henkilöä ja loppumittauksiin 79 henkilöä.
Interventioiden aikana saatiin aikaan seuraavanlaisia tuloksia: vasemman käsivarren ojennusvoima lisääntyi 9,8 %, oikean käsivarren ojennusvoima lisääntyi 8,3 %, vatsalihasten voima lisääntyi 25,3 %, selän ojentajalihasten voima lisääntyi 7,7 %, alaraajojen ojennusvoima lisääntyi 20,5 %, koehenkilöiden paino laski 3,7 kg, vyötärönympärys pieneni 5,6 cm, systolinen verenpaine laski 6 mmHg, diastolinen verenpaine laski 4,6 mmHg. Ainoastaan käsivarsien ja selän lihasvoimien muutoksella oli tilastollista merkitsevyyttä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkossa pitäisi analysoida syitä miksi osa koehenkilöistä saavutti heikkoja tuloksia ja millä tavalla tämänkaltaista ohjausta pitäisi kehittää, jotta tulokset olisivat parempia. Lisäksi tulisi paneutua syihin, joiden vuoksi osa koehenkilöistä jäi pois projektin aikana.
Mittausmenetelminä käytettiin toistomaksimitestiä neljässä eri liikkeessä lihasvoiman mittaamiseksi. Lisäksi koehenkilöt punnittiin ja heiltä mitattiin vyötärönympärys ja verenpaine. Mittaukset suoritettiin ensimmäisellä ja viimeisellä tapaamiskeralla. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Projektiin ilmoittautui 200 henkilöä. Alkumittauksiin osallistui 124 henkilöä ja loppumittauksiin 79 henkilöä.
Interventioiden aikana saatiin aikaan seuraavanlaisia tuloksia: vasemman käsivarren ojennusvoima lisääntyi 9,8 %, oikean käsivarren ojennusvoima lisääntyi 8,3 %, vatsalihasten voima lisääntyi 25,3 %, selän ojentajalihasten voima lisääntyi 7,7 %, alaraajojen ojennusvoima lisääntyi 20,5 %, koehenkilöiden paino laski 3,7 kg, vyötärönympärys pieneni 5,6 cm, systolinen verenpaine laski 6 mmHg, diastolinen verenpaine laski 4,6 mmHg. Ainoastaan käsivarsien ja selän lihasvoimien muutoksella oli tilastollista merkitsevyyttä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jatkossa pitäisi analysoida syitä miksi osa koehenkilöistä saavutti heikkoja tuloksia ja millä tavalla tämänkaltaista ohjausta pitäisi kehittää, jotta tulokset olisivat parempia. Lisäksi tulisi paneutua syihin, joiden vuoksi osa koehenkilöistä jäi pois projektin aikana.