Korjuuketjujen tuottavuusvertailu eri leimikkotyypeillä Mhy Keski-Suomen energiapuuhakkuissa
Kaltakari, Juhani (2010)
Kaltakari, Juhani
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121718587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121718587
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytteessä tarkasteltiin korjuuketjujen tuottavuutta kolmella eri leimikkotyypillä. Korjuuketjuina tutkimuksessa oli hakkuukone- ja korjuriketjuja. Leimikkotyypit luokiteltiin tutkimuksessa ylispuu taimikon, pienen 20- 40 dm3/r sekä ison yli 40 dm3/r kohteisiin. Korjuriketjuilla korjattiin energiapuuta kokopuuna ja hakkuukone-ajokone-ketjuilla karsittua rankaa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin yhdeksältä energiapuuharvennuskuviolta, jotka sijaitsivat Mhy Keski-Suomen toimialueella. Tutkimuksen tuottavuus perustuu maasto- ja hakkuukonemittauksiin. Maastomittauksessa selvitettiin puustotiedot ennen ja jälkeen hakkuuta. Hakkuukonemittauksessa kirjattiin konekohtainen ajankäyttö, kertymä ja koneen kulkema matka hakkuun aikana. Ennen hakkuuta arvioitiin silmävaraisesti alikasvoksen haitan vaikutus korjuun tuottavuuteen.
Tutkimus osoitti, että poistuman rungon koon ollessa yli 38 dm3/r hakkuukoneketjun rangan korjuu on tehokkaampi (m3/tehotunti) ja halvempi (€/m3) kuin korjuriketjun kokopuumenetelmä. Poistettujen puiden runkotilavuuden laskiessa alle 20 dm3/r, korjuriketjuilla kokopuuhakkuu oli kannattavampaa verrattuna hakkuukoneiden rangan menetelmään.
Opinnäytteessä tarkasteltiin korjuuketjujen tuottavuutta kolmella eri leimikkotyypillä. Korjuuketjuina tutkimuksessa oli hakkuukone- ja korjuriketjuja. Leimikkotyypit luokiteltiin tutkimuksessa ylispuu taimikon, pienen 20- 40 dm3/r sekä ison yli 40 dm3/r kohteisiin. Korjuriketjuilla korjattiin energiapuuta kokopuuna ja hakkuukone-ajokone-ketjuilla karsittua rankaa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin yhdeksältä energiapuuharvennuskuviolta, jotka sijaitsivat Mhy Keski-Suomen toimialueella. Tutkimuksen tuottavuus perustuu maasto- ja hakkuukonemittauksiin. Maastomittauksessa selvitettiin puustotiedot ennen ja jälkeen hakkuuta. Hakkuukonemittauksessa kirjattiin konekohtainen ajankäyttö, kertymä ja koneen kulkema matka hakkuun aikana. Ennen hakkuuta arvioitiin silmävaraisesti alikasvoksen haitan vaikutus korjuun tuottavuuteen.
Tutkimus osoitti, että poistuman rungon koon ollessa yli 38 dm3/r hakkuukoneketjun rangan korjuu on tehokkaampi (m3/tehotunti) ja halvempi (€/m3) kuin korjuriketjun kokopuumenetelmä. Poistettujen puiden runkotilavuuden laskiessa alle 20 dm3/r, korjuriketjuilla kokopuuhakkuu oli kannattavampaa verrattuna hakkuukoneiden rangan menetelmään.