Mittarit projektitoiminnan kehittämisen apuvälineenä
Franssila, Kaj (2010)
Franssila, Kaj
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121618456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121618456
Tiivistelmä
Mittaamisella ja kokonaisvaltaisella mittaristolla saadaan tieteellisesti osoitettua hyötyä yrityksen toiminnan ja sitä kautta taloudellisten tuloksien ohjaukseen. Kehitystehtävän tarkoituksena oli luoda mittaristo kohdeyrityksen teknisistä toimitusprojekteista vastaavalle yksikölle. Mittariston tarkoitus on ohjata projektitoimintaa ja sen kehitystä sekä toimia selkeänä palautejärjestelmänä projekteille. Mittaristo on tarkoitettu yksittäisten projektien mittaamiseen, ei koko projektiliiketoimintaa mittaaviksi.
Projektien perinteisten taloudellisten, ajallisten ja laajuuteen liittyvien mittausten lisäksi on toiminnan kehittämisen kannalta mitattava myös muita asioita. Mittareiden suunnitteluvaiheessa tutustuttiin projektitoiminnan yleisiin kriittisiin onnistumis- ja epäonnistumistekijöihin. Yhtiön ja edelleen yksikön strategiset tavoitteet johdattelivat tavoitteiden asettelua, mutta myös kohdeyksikön omat toiminnan analyysit ja niiden merkitys korostuivat ohjattavia asioita pohdittaessa.
Kokonaisvaltaiseksi mittaristomalliksi valittuun tasapainoiseen mittaristoon valittiin näkökulmiksi talous, asiakasnäkökulma, prosessi sekä innovointi ja oppiminen. Prosessinäkökulmaa laajennettiin ottamalla sen sisällä omaksi tarkastelunäkökulmaksi projektitoiminta. Projektitoiminta ja halu sen kehittämiseen korostuu myös muissa näkökulmissa.
Projektien perinteisten taloudellisten, ajallisten ja laajuuteen liittyvien mittausten lisäksi on toiminnan kehittämisen kannalta mitattava myös muita asioita. Mittareiden suunnitteluvaiheessa tutustuttiin projektitoiminnan yleisiin kriittisiin onnistumis- ja epäonnistumistekijöihin. Yhtiön ja edelleen yksikön strategiset tavoitteet johdattelivat tavoitteiden asettelua, mutta myös kohdeyksikön omat toiminnan analyysit ja niiden merkitys korostuivat ohjattavia asioita pohdittaessa.
Kokonaisvaltaiseksi mittaristomalliksi valittuun tasapainoiseen mittaristoon valittiin näkökulmiksi talous, asiakasnäkökulma, prosessi sekä innovointi ja oppiminen. Prosessinäkökulmaa laajennettiin ottamalla sen sisällä omaksi tarkastelunäkökulmaksi projektitoiminta. Projektitoiminta ja halu sen kehittämiseen korostuu myös muissa näkökulmissa.