Lupakäytäntöjen ja täydennyskoulutusjärjestelmän kehittäminen Nummentaustan ja Roution kotihoidoissa
Muurla, Emmi; Paukkio, Jenna (2010)
Muurla, Emmi
Paukkio, Jenna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518406
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518406
Tiivistelmä
Hankkeen tarkoituksena on kehittää kaikkien Lohjan alueen kotihoitoyksiköiden lääkehoidon turvallisuutta Sosiaali- ja Terveysministeriön turvallista lääkehoitoa koskevan ohjeistuksen mukaiseksi. Tavoitteena on saada yhtenäinen, kaikkiin Lohjan alueen kotihoitoihin sopiva yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma Sosiaali- ja Terveysministeriön suositusten mukaisesti. Hanke osapuolten yhteistyö aloitettiin jo keväällä 2008, jolloin kotihoitoyksiköihin tehtiin nykytilan kuvaus kaikista Turvallisen lääkehoidon osa-alueista. Hanke jatkui keväällä 2009, jolloin tavoitteena oli luoda uusi toimintatapa työyksiköihin nykytilan kuvauksen ja kehittämiskohteiden perusteella.
Teoreettisena perusteena käytettiin tutkittua tietoa lääkehoidosta, lääkehoidon lupakäytänteistä sekä lääkehoidon koulutuksesta. Kehittämistoiminnan menetelmänä käytettiin juurruttamista, joka tarkoittaa, että uusi toimintamalli istutetaan työyksikköön tai työyksiköihin vaihe vaiheelta muuttamalla aluksi hiljainen tieto näkyväksi tiedoksi, minkä pohjalta voidaan nostaa esille työyhteisössä kehittämistä vaativat kohteet. Työyhteisön nykyistä toimintamallia verrataan tutkittuun, teoreettiseen tietoon ja tämä teoreettinen tieto tuodaan työyhteisöön. Uuden toimintamallin kehittäminen perustuu näiden kahdentyyppisen tiedon yhdistämiseen.
Uudessa toimintamallissa kotihoitoyksiköillä tulisi olemaan säännöllinen koulutus: isompi, laajempi koulutus, joka olisi suunnattu kaikille terveydenhuollon yksiköiden sairaanhoitajille. Tämän lisäksi tulisi olemaan kotihoitoyksiköiden lähi- ja sairaanhoitajille pienempi koulutus kerran vuodessa. Nämä pienemmät koulutukset rakentuisivat lääkehoitoon liittyvistä teemoista, joita lähi- ja sairaanhoitajat ovat saaneet itse ehdottaa. Lääkehoitoluvat suoritettaisiin siihen tarkoitetun lomakkeen avulla, jonka hyväksyy lääkäri kun lääkehoidon osa-alueeseen kuuluvat asiat ovat hyväksytysti suoritettuna.
Valmiilla arviointilomakkeella työyhteisö arvioi uutta toimintamallia ja sen toimivuutta sekä sopivuutta työyhteisöön. Työyhteisö arvioi myös omaa osallistumistaan uuden toimintamallin luomisprosessissa. Kyselylomakkeen tulosten mukaan työyhteisö ei uskonut uuden toimintamallin toimivan tällä hetkellä, mutta toimintamallin kehittäminen edesauttaisi sen sopivuutta työyhteisöön. Kyselystä selvisi, että tarpeeksi aikaa ja mahdollisuutta uuden toimintamallin kehittämiselle ei saatu eikä työyhteisö kokenut olevansa tiiviisti kehittämistyössä mukana. Kuitenkin uudesta toimintamallista tultaisi saamaan toimiva kokonaisuus työyhteisöön, mikäli sitä kehitettäisiin edelleen.
Uuden toimintamallin tekoa voisi jatkaa ainakin muokkaamalla lääkkeenhoitolupia määrittävää lomaketta sellaiseksi, että sitä voisi helposti käyttää eikä se olisi aikaa vievä. Pidemmällä aikavälillä uudentoimintamallin kokeileminen käytäntöön mahdollistaisi sen eteenpäin viemisen ja edelleen muokkaamisen.
Teoreettisena perusteena käytettiin tutkittua tietoa lääkehoidosta, lääkehoidon lupakäytänteistä sekä lääkehoidon koulutuksesta. Kehittämistoiminnan menetelmänä käytettiin juurruttamista, joka tarkoittaa, että uusi toimintamalli istutetaan työyksikköön tai työyksiköihin vaihe vaiheelta muuttamalla aluksi hiljainen tieto näkyväksi tiedoksi, minkä pohjalta voidaan nostaa esille työyhteisössä kehittämistä vaativat kohteet. Työyhteisön nykyistä toimintamallia verrataan tutkittuun, teoreettiseen tietoon ja tämä teoreettinen tieto tuodaan työyhteisöön. Uuden toimintamallin kehittäminen perustuu näiden kahdentyyppisen tiedon yhdistämiseen.
Uudessa toimintamallissa kotihoitoyksiköillä tulisi olemaan säännöllinen koulutus: isompi, laajempi koulutus, joka olisi suunnattu kaikille terveydenhuollon yksiköiden sairaanhoitajille. Tämän lisäksi tulisi olemaan kotihoitoyksiköiden lähi- ja sairaanhoitajille pienempi koulutus kerran vuodessa. Nämä pienemmät koulutukset rakentuisivat lääkehoitoon liittyvistä teemoista, joita lähi- ja sairaanhoitajat ovat saaneet itse ehdottaa. Lääkehoitoluvat suoritettaisiin siihen tarkoitetun lomakkeen avulla, jonka hyväksyy lääkäri kun lääkehoidon osa-alueeseen kuuluvat asiat ovat hyväksytysti suoritettuna.
Valmiilla arviointilomakkeella työyhteisö arvioi uutta toimintamallia ja sen toimivuutta sekä sopivuutta työyhteisöön. Työyhteisö arvioi myös omaa osallistumistaan uuden toimintamallin luomisprosessissa. Kyselylomakkeen tulosten mukaan työyhteisö ei uskonut uuden toimintamallin toimivan tällä hetkellä, mutta toimintamallin kehittäminen edesauttaisi sen sopivuutta työyhteisöön. Kyselystä selvisi, että tarpeeksi aikaa ja mahdollisuutta uuden toimintamallin kehittämiselle ei saatu eikä työyhteisö kokenut olevansa tiiviisti kehittämistyössä mukana. Kuitenkin uudesta toimintamallista tultaisi saamaan toimiva kokonaisuus työyhteisöön, mikäli sitä kehitettäisiin edelleen.
Uuden toimintamallin tekoa voisi jatkaa ainakin muokkaamalla lääkkeenhoitolupia määrittävää lomaketta sellaiseksi, että sitä voisi helposti käyttää eikä se olisi aikaa vievä. Pidemmällä aikavälillä uudentoimintamallin kokeileminen käytäntöön mahdollistaisi sen eteenpäin viemisen ja edelleen muokkaamisen.