Ikälinjan kustannusvaikutukset
Keränen, Riikka (2010)
Keränen, Riikka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518372
Tiivistelmä
Tampereen kaupunki osallistui vuosina 2008 – 2010 EU-projektiin nimeltä T-Seniorit. Projektin tavoitteena oli parantaa ikääntyvän väestön elämänlaatua, sekä tukea ikäihmisten kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpitoa. Projektissa testattiin Ikälinjaa, jonka keskeinen toiminto oli videoneuvottelu. Ikälinjalla tarjottiin palveluita, joita olivat muun muassa ympärivuorokautinen terveysneuvonta, yhteydenpito omaisiin ja läheisiin, vertaistuki sekä tietolinja.
Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään Ikälinjan kustannusvaikutuksia kolmesta eri näkökulmasta. Näkökulmat olivat projektinäkökulma, Tampereen kaupungin näkökulma sekä asiakasnäkökulma. Kaikissa näkökulmissa tehtiin vertailulaskelmia, joissa Ikälinjan kustannuksia verrattiin tilanteeseen, jossa Ikälinjaa ei olisi.
Projektinäkökulman laskelmien avulla saatiin selville, että Ikälinjan videoneuvotteluominaisuuden käyttö kokousmenetelmänä projektin aikana tuli kaupungille selvästi edullisemmaksi kuin työntekijöiden matkustaminen kokouksiin eri paikkakunnille. Tampereen kaupungin näkökulmasta katsottuna Ikälinjan ylläpidon kustannukset tulevaisuudessa riippuisivat pitkälti siitä, millaisia palveluita otettaisiin mukaan. Suurimmat kustannukset aiheutuisivat henkilöstökuluista. Mikäli voitaisiin osoittaa, että Ikälinjan avulla pystyttäisiin vähentämään kustannuksia muualta, esimerkiksi kotihoidon palveluista tai vanhainkotihoidosta, tulisi Ikälinjan käytön jatkuminen olemaan kustannusten osalta kannattavaa. Tämä vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimuksia.
Asiakasnäkökulmassa todettiin, että Ikälinjan käyttö tuo asiakkaille monia hyötyjä sekä mahdollisesti myös kulujen vähentymistä. Keskimääräistä säästöjen määrää ei voitu arvioida, sillä asiakkaiden henkilökohtainen terveydentila ja hoitotarve vaikuttavat niihin voimakkaasti. Esimerkkien avulla voitiin kuitenkin havainnollistaa, millaisissa eri tapauksissa Ikälinjan tuomat hyödyt saattaisivat vähentää asiakkaiden tarvetta maksullisille terveyspalveluille, ja näin vaikuttaa alentavasti henkilökohtaisiin kuluihin.
Tulevaisuudessa kaupungin kannattaisi kerätä tilastotietoa esimerkiksi siitä, miten käyttäjien terveyskeskuskäyntien tai kotihoidon määrä on muuttunut Ikälinjan käytön myötä. Tällaisten tietojen avulla kustannusvaikutuksia voitaisiin selvittää vielä tarkemmin.
Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään Ikälinjan kustannusvaikutuksia kolmesta eri näkökulmasta. Näkökulmat olivat projektinäkökulma, Tampereen kaupungin näkökulma sekä asiakasnäkökulma. Kaikissa näkökulmissa tehtiin vertailulaskelmia, joissa Ikälinjan kustannuksia verrattiin tilanteeseen, jossa Ikälinjaa ei olisi.
Projektinäkökulman laskelmien avulla saatiin selville, että Ikälinjan videoneuvotteluominaisuuden käyttö kokousmenetelmänä projektin aikana tuli kaupungille selvästi edullisemmaksi kuin työntekijöiden matkustaminen kokouksiin eri paikkakunnille. Tampereen kaupungin näkökulmasta katsottuna Ikälinjan ylläpidon kustannukset tulevaisuudessa riippuisivat pitkälti siitä, millaisia palveluita otettaisiin mukaan. Suurimmat kustannukset aiheutuisivat henkilöstökuluista. Mikäli voitaisiin osoittaa, että Ikälinjan avulla pystyttäisiin vähentämään kustannuksia muualta, esimerkiksi kotihoidon palveluista tai vanhainkotihoidosta, tulisi Ikälinjan käytön jatkuminen olemaan kustannusten osalta kannattavaa. Tämä vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimuksia.
Asiakasnäkökulmassa todettiin, että Ikälinjan käyttö tuo asiakkaille monia hyötyjä sekä mahdollisesti myös kulujen vähentymistä. Keskimääräistä säästöjen määrää ei voitu arvioida, sillä asiakkaiden henkilökohtainen terveydentila ja hoitotarve vaikuttavat niihin voimakkaasti. Esimerkkien avulla voitiin kuitenkin havainnollistaa, millaisissa eri tapauksissa Ikälinjan tuomat hyödyt saattaisivat vähentää asiakkaiden tarvetta maksullisille terveyspalveluille, ja näin vaikuttaa alentavasti henkilökohtaisiin kuluihin.
Tulevaisuudessa kaupungin kannattaisi kerätä tilastotietoa esimerkiksi siitä, miten käyttäjien terveyskeskuskäyntien tai kotihoidon määrä on muuttunut Ikälinjan käytön myötä. Tällaisten tietojen avulla kustannusvaikutuksia voitaisiin selvittää vielä tarkemmin.