Etelä-Suomen logistiikka-alan työvoima- ja koulutustarpeen kartoitus
Leivo, Piia (2010)
Leivo, Piia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121318030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121318030
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada mahdollisimman kattavaa tietoa logistiikka-alan työvoima- ja koulutustarpeesta Etelä-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin logistiikka-alalla toimivien ja alalle hakeutuvien henkilöiden koulutustaustaa, ammattinimikkeitä sekä alan osaamisvaatimuksia. Koulutusnäkökulman lisäksi tutkittiin alan avoimien työpaikkojen sekä työnhakijoiden määrää tällä hetkellä sekä viiden vuoden kuluttua. Tutkimus suoritettiin Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehitys hankkeen (ESLogC) toimesta.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, jonka empiirinen osio rakentui teemahaastattelun ympärille. Haastattelukysymykset laadittiin viideksi kysymysosioksi, joista jokainen sisälsi avoimia kysymyksiä koskien johto-, esimies-, asiantuntija- sekä työntekijätasoa. Haastattelut suoritettiin vierailemalla tutkimuskohteeksi valituissa Etelä-Suomen ELY-keskuksissa sekä lähettämällä kysymyslomakkeet sähköisessä muodossa niille keskuksille, joiden aikatauluun haastattelutapaaminen ei sopinut. Tutkimuksen tukena käytettiin kirjallisuuskatsausta, joka sisälsi kattavan tietopaketin suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja logistiikan tulevaisuudesta työvoima- ja koulutustarvekartoituksen perinteisiin saakka.
Tutkimuksen keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat avoimien työpaikkojen sekä työnhakijoiden määrä tällä hetkellä sekä viiden vuoden kuluttua. Haastateltavat uskoivat, että työpaikkojen määrä tällä hetkellä oli keskimäärin vähäistä ja viiden vuoden kuluttua tilanne olisi päinvastainen. Työnhakijoiden määrää arvioitaessa noin puolet haastateltavista uskoi, että työnhakijoiden määrä oli runsas, kun taas toinen osa uskoi hakijoiden määrän olevan vähäinen. Viiden vuoden päähän arvioitaessa suurin osa vastaajista ei osannut sanoa mitään. Työntekijätasoa koskeviin kysymyksiin haastateltavat osasivat vastata parhaiten ja näin ollen myös kyseisen tason työvoima- ja koulutustarpeesta saatiin selvin mielikuva. Tutkimustuloksista kävi ilmi myös haastateltavien huoli korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden pidentyneistä opintoajoista, joita haastateltavien mielestä tulisi pyrkiä lyhentämään lisäämällä pakolliseksi työharjoittelujaksoja tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Tällä tavalla opiskelijat saisivat luotua suhteita yrityksiin sekä työnantajiin, jolloin mahdollisesti lupaus työpaikasta innostaisi opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa.
Logistiikka-alan uskotaan kasvavan edelleen ja samalla tarve osaavaista työntekijöistä kasvaa. Tutkimustuloksiin nojautuen voin uskoa, että avointen työpaikkojen määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti seuraavan viiden vuoden aikana, luoden paineita suomalaiselle koulutuspolitiikalle. Tutkimuksen tuloksien perusteella koulutusrakenteemme kaipaa nopeaa uudistumista, jotta saamme maahamme mahdollisimman osaavaa työvoimaa täyttämään kaikki logistiikka-alalle avautuvat työpaikat.
Asiasanat: logistiikka, ELY-keskus, ESLogC-hanke
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, jonka empiirinen osio rakentui teemahaastattelun ympärille. Haastattelukysymykset laadittiin viideksi kysymysosioksi, joista jokainen sisälsi avoimia kysymyksiä koskien johto-, esimies-, asiantuntija- sekä työntekijätasoa. Haastattelut suoritettiin vierailemalla tutkimuskohteeksi valituissa Etelä-Suomen ELY-keskuksissa sekä lähettämällä kysymyslomakkeet sähköisessä muodossa niille keskuksille, joiden aikatauluun haastattelutapaaminen ei sopinut. Tutkimuksen tukena käytettiin kirjallisuuskatsausta, joka sisälsi kattavan tietopaketin suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja logistiikan tulevaisuudesta työvoima- ja koulutustarvekartoituksen perinteisiin saakka.
Tutkimuksen keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat avoimien työpaikkojen sekä työnhakijoiden määrä tällä hetkellä sekä viiden vuoden kuluttua. Haastateltavat uskoivat, että työpaikkojen määrä tällä hetkellä oli keskimäärin vähäistä ja viiden vuoden kuluttua tilanne olisi päinvastainen. Työnhakijoiden määrää arvioitaessa noin puolet haastateltavista uskoi, että työnhakijoiden määrä oli runsas, kun taas toinen osa uskoi hakijoiden määrän olevan vähäinen. Viiden vuoden päähän arvioitaessa suurin osa vastaajista ei osannut sanoa mitään. Työntekijätasoa koskeviin kysymyksiin haastateltavat osasivat vastata parhaiten ja näin ollen myös kyseisen tason työvoima- ja koulutustarpeesta saatiin selvin mielikuva. Tutkimustuloksista kävi ilmi myös haastateltavien huoli korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden pidentyneistä opintoajoista, joita haastateltavien mielestä tulisi pyrkiä lyhentämään lisäämällä pakolliseksi työharjoittelujaksoja tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Tällä tavalla opiskelijat saisivat luotua suhteita yrityksiin sekä työnantajiin, jolloin mahdollisesti lupaus työpaikasta innostaisi opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa.
Logistiikka-alan uskotaan kasvavan edelleen ja samalla tarve osaavaista työntekijöistä kasvaa. Tutkimustuloksiin nojautuen voin uskoa, että avointen työpaikkojen määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti seuraavan viiden vuoden aikana, luoden paineita suomalaiselle koulutuspolitiikalle. Tutkimuksen tuloksien perusteella koulutusrakenteemme kaipaa nopeaa uudistumista, jotta saamme maahamme mahdollisimman osaavaa työvoimaa täyttämään kaikki logistiikka-alalle avautuvat työpaikat.
Asiasanat: logistiikka, ELY-keskus, ESLogC-hanke