HOITOTYÖN RAPORTOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN JA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA RAPORTOINTI KÄYTÄNNÖN MUUTOKSESTA
Kuutsa, Hanna (2010)
Kuutsa, Hanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317959
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317959
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään hoitotyön raportointikäytännön muutosta, suullisesta raportoinnista siirtymistä hiljaiseen raportointimalliin. Tarkoituksena oli selvittää hoitotyön raportoinnin ja kirjaamisen kokemuksia ja mahdollisuutta siirtyä suullisesta raportointimallista hiljaiseen tiedonsiirtoon. Opinnäytetyöni oli toimintatutkimus, jossa tavoitteena oli saada osastolle toimiva raportointimalli, joka auttaa potilasta saamaan yksilöllisempää hoitoa ja taloudellista hyötyä ajankäyttöä priorisoimalla. Opinnäytetyössä selvitettiin myös muutosjohtamista, tutkijan omia kokemuksia muutosprosessin vaiheista ja kokemusta ja ideoita seuraavien muutosten läpiviennin onnistumiselle. Tutkimustulosten mukaan hoitajien kirjaamiseen käyttämä aika lisääntyi, suullinen raportointi oli vähentynyt, muttei ollut poistunut kokonaan. Sairaanhoitajilla aikaa oli tullut enemmän välittömään hoitotyöhön, kun taas perushoitajien ajankäyttö välittömässä hoitotyössä ei ollut juurikaan muuttunut. Hiljaiseen raportointiin ja sähköiseen kirjaamiseen siirtyminen kohtasi muutosvastarintaa. Kirjaaminen koettiin myös vajavaiseksi. Hiljainen raportointi ei vakiintunut käytänteeksi. Hoitajat kokivat, että hiljaista raportointia voidaan kehittää ja hiljainen raportointi olisi käyttökelpoinen, jos kirjaamisen laatu olisi parempi.
Tutkimustuloksista nousee monia jatkotutkimusaiheita. Tärkeintä olisi tutkia tarkemmin hoitajien näkemyksiä rakenteista kirjaamisesta, jotta suomalaisen hoitotyön luokituksia voitaisiin edelleen kehittää. Mielenkiintoista olisi myös tulevaisuudessa tutkia, miten hiljainen raportointi, sähköinen ja rakenteinen kirjaaminen on kehittynyt Kuopion yliopistollisen sairaalan syöpätautien vuodeosastolla.
Tutkimustuloksista nousee monia jatkotutkimusaiheita. Tärkeintä olisi tutkia tarkemmin hoitajien näkemyksiä rakenteista kirjaamisesta, jotta suomalaisen hoitotyön luokituksia voitaisiin edelleen kehittää. Mielenkiintoista olisi myös tulevaisuudessa tutkia, miten hiljainen raportointi, sähköinen ja rakenteinen kirjaaminen on kehittynyt Kuopion yliopistollisen sairaalan syöpätautien vuodeosastolla.