Yhteiseloa : asuntola- ja vapaa-aikatoiminnan kehittäminen ammatti-instituutissa
Aalto, Auli (2010)
Aalto, Auli
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317953
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Hämeen ammatti-instituutin asuntola- ja vapaa-aikatoiminnan tilannetta kehittämisen näkökulmasta. Hämeen ammatti-instituutti muodostuu neljästä erillisestä oppilaitoksesta Kanta-Hämeessä. Aineisto on kerätty kvalitatiivisesti haastatellen ja kyselylomakkeen avulla. Haastattelu suoritettiin teemahaastatteluna työntekijöille (n= 6) ja kysely syksyllä 2010 aloittaneille opiskelijoille (n=96). Raportointi on kuvailevaa.
Hämeen ammatti-instituutin Opasteryhmä koostuu neljän oppilaitoksen asuntola- ja vapaa-aikaohjaajista, työnohjaajista ja kuraattorista. Opasteryhmä pohtii opiskelijan tukemiseen, asumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä asioita. Miten asuntola- ja vapaa-ajan toimintaa voidaan kehittää ammattioppilaitoksessa, jotta se vastaisi tämän päivän tarpeisiin?
Oppilaitoksissa puhutaan paljon yhteisöllisyydestä, osallistamisesta ja sosiaalisesta vahvistamisesta.
Nuorisolain määritelmän mukaan sosiaalisella vahvistamisella kuvataan prosessia, jossa parannetaan nuoren elämäntilannetta ja -hallintaa. Eräänä tavoitteena on saada nuori yhteisölliseen toimintaan ja näin aktiiviseksi kansalaiseksi.
Yhteisöllisyydellä tarkoitan oppilaitoksen opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistä arkea; tekemistä ja elämistä yhdessä. Yhteisössä yksilön oppimisprosessin lähtökohtana on arkipäiväisessä, yhteisöllisessä roolissa toimiminen. Yksilökasvatus nojaa yksilön aiempaan kokemusmaailmaan ja yhteisön sisäiseen vuorovaikutukseen. Sosiaalisuus nähdään keskeisenä voimavarana ja siten hyvin tärkeänä osana oppimisen kontekstia.Yhteisökasvatuksen periaatteiden mukaan yksilöiden minuus kehittyy ympäristön ja yksilön jatkuvassa interaktiossa ja yksilö sosiaalistuu ympäristöönsä.
Tulokset osoittivat asuntola- ja vapaa-aikatoiminnan olevan yleisesti hyvässä suunnassa. Kehittämisen kohteita kuitenkin on, ja ne lohkoutuvat toimintaympäristön kehittämiseen, verkostoitumiseen, henkilöstöresursseihin ja vapaa-ajan toimintojen integroimiseen osaksi vapaavalintaisia opintoja. Muita tärkeitä asioita olivat henkilökunnan koulutus ja turvallisuus: vaikka pienen opiskelijaotannan perusteella ei juuri esiintynyt turvattomuuden tunnetta niin työntekijähaastatteluiden perusteella oltiin kuitenkin huolissaan turvallisuudesta yöaikaan jolloin henkilökuntaa ei ole paikalla.
Mikä on sitten tämän opinnäytetyön hyödyllisyys ammattialalle? Suuntaa antavana kehittämissuunnitelma palvelee antaen ideoita palveluiden kehittämiseen, mutta ennen kaikkea sillä on merkitystä Hämeen ammatti-instituutissa asuntola- ja vapaa-aikapalveluiden piirissä toimiville. Yleisesti ammattialalle hyödyllisyys voisi olla se, että oman työn ja työyhteisön työnkuvien tarkastelu voi avata uusia mahdollisuuksia hyödyntää ammattiosaamista sekä kannustaa henkilökuntaa opintoihin ja koulutuksiin, ja täten vaikuttaa osaltaan yhteisöllisyyden ja sosiaalisen vahvistamisen maksimointiin ammattioppilaitoksissa, joissa aikuistuvat nuoret saavat lopullisen hyödyn. Tulevaisuuden visiona voisi nähdä talouskurimuksen paineessa kamppailevien oppilaitosten hyödyntävän vapaa-aikatoiminassa aktiivisempaa verkostoitumista järjestöjen, yhdistysten ja paikallisten osaajien kanssa. Ohuena siltana tässä voisi nähdä myös työllistävän vaikutuksen järjestöalalla toimiville.
Hämeen ammatti-instituutin Opasteryhmä koostuu neljän oppilaitoksen asuntola- ja vapaa-aikaohjaajista, työnohjaajista ja kuraattorista. Opasteryhmä pohtii opiskelijan tukemiseen, asumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä asioita. Miten asuntola- ja vapaa-ajan toimintaa voidaan kehittää ammattioppilaitoksessa, jotta se vastaisi tämän päivän tarpeisiin?
Oppilaitoksissa puhutaan paljon yhteisöllisyydestä, osallistamisesta ja sosiaalisesta vahvistamisesta.
Nuorisolain määritelmän mukaan sosiaalisella vahvistamisella kuvataan prosessia, jossa parannetaan nuoren elämäntilannetta ja -hallintaa. Eräänä tavoitteena on saada nuori yhteisölliseen toimintaan ja näin aktiiviseksi kansalaiseksi.
Yhteisöllisyydellä tarkoitan oppilaitoksen opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistä arkea; tekemistä ja elämistä yhdessä. Yhteisössä yksilön oppimisprosessin lähtökohtana on arkipäiväisessä, yhteisöllisessä roolissa toimiminen. Yksilökasvatus nojaa yksilön aiempaan kokemusmaailmaan ja yhteisön sisäiseen vuorovaikutukseen. Sosiaalisuus nähdään keskeisenä voimavarana ja siten hyvin tärkeänä osana oppimisen kontekstia.Yhteisökasvatuksen periaatteiden mukaan yksilöiden minuus kehittyy ympäristön ja yksilön jatkuvassa interaktiossa ja yksilö sosiaalistuu ympäristöönsä.
Tulokset osoittivat asuntola- ja vapaa-aikatoiminnan olevan yleisesti hyvässä suunnassa. Kehittämisen kohteita kuitenkin on, ja ne lohkoutuvat toimintaympäristön kehittämiseen, verkostoitumiseen, henkilöstöresursseihin ja vapaa-ajan toimintojen integroimiseen osaksi vapaavalintaisia opintoja. Muita tärkeitä asioita olivat henkilökunnan koulutus ja turvallisuus: vaikka pienen opiskelijaotannan perusteella ei juuri esiintynyt turvattomuuden tunnetta niin työntekijähaastatteluiden perusteella oltiin kuitenkin huolissaan turvallisuudesta yöaikaan jolloin henkilökuntaa ei ole paikalla.
Mikä on sitten tämän opinnäytetyön hyödyllisyys ammattialalle? Suuntaa antavana kehittämissuunnitelma palvelee antaen ideoita palveluiden kehittämiseen, mutta ennen kaikkea sillä on merkitystä Hämeen ammatti-instituutissa asuntola- ja vapaa-aikapalveluiden piirissä toimiville. Yleisesti ammattialalle hyödyllisyys voisi olla se, että oman työn ja työyhteisön työnkuvien tarkastelu voi avata uusia mahdollisuuksia hyödyntää ammattiosaamista sekä kannustaa henkilökuntaa opintoihin ja koulutuksiin, ja täten vaikuttaa osaltaan yhteisöllisyyden ja sosiaalisen vahvistamisen maksimointiin ammattioppilaitoksissa, joissa aikuistuvat nuoret saavat lopullisen hyödyn. Tulevaisuuden visiona voisi nähdä talouskurimuksen paineessa kamppailevien oppilaitosten hyödyntävän vapaa-aikatoiminassa aktiivisempaa verkostoitumista järjestöjen, yhdistysten ja paikallisten osaajien kanssa. Ohuena siltana tässä voisi nähdä myös työllistävän vaikutuksen järjestöalalla toimiville.