Nuoret ja liikuntatottumukset
Koskenvirta, Hanna (2010)
Koskenvirta, Hanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317943
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö liittyy Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyprojektiin (SYVE) 2005 - 2008, joka toteutettiin Imatralla. Projekti sai alkunsa, kun yksityinen henkilö teki testamenttilahjoituksen Imatran Sydänyhdistys ry:lle. Lahjoittajan toivomuksesta testamenttihyöty kohdistettiin imatralaisiin nuoriin. Lahjoituksella haluttiin vaikuttaa nuorten elintapoihin ja terveyskäyttäytymiseen sekä lisätä nuorten tietoa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä.
Imatran yläkouluille järjestettiin sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä teemapäiviä ja neuvontaa koulupäivien aikana. Teemapäivien aihepiirit olivat liikunta, uni ja lepo, päihteet, henkinen jaksaminen, ravitsemusneuvonta, painonhallinta sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijät.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää imatralaisten 8.- ja 9. -luokkalaisten liikuntakäyttäytymistä, minkälaisia harrastuksia nuorilla oli vapaa-aikana ja käyttivätkö nuoret paljon aikaa liikuntaan. Lisäksi oli tarkoitus selvittää, kulkivatko nuoret koulumatkat hyödyntäen arkiliikuntaa kävellen tai pyöräillen. Tavoitteena oli saada analysoidut vastaukset hyödynnettäviksi sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyprojektiin ja nuorten terveyden edistämiseen kouluissa.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat imatralaiset 8.- ja 9. -luokkalaiset (n=472). Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2006 liikuntakyselyllä. Kyselylomake sisälsi pääosin strukturoituja kysymyksiä. Aineisto analysoitiin SPSS 17.0 -ohjelmalla. Tämä tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen eli määrällinen.
Tulosten mukaan kyselyyn osallistuneilla 8.- ja 9. -luokkalaisilla oli paljon erilaisia harrastuksia. Nuorista 25 % harrasti pyöräilyä, muita harrastuksia olivat 20,3 % hiihto, jääkiekko, lumilautailu, rullaluistelu, uinti ja yleisurheilu. Harrastuskertoja kertyi 3 - 4 kertaa viikossa, ja liikuntaa nuoret harrastivat tunnin kerrallaan. Lähes puolet nuorista (43,2 %) hyödynsi arkiliikuntaa kulkien koulumatkat pyöräillen.
Tutkimusta voivat hyödyntää nuorten terveyden edistämisen parissa työsken-televät henkilöt, esimerkiksi sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja opettajat.
Jatkotutkimuksena voisi tehdä saman kyselyn laadullisena. Mielenkiintoista olisi myös tavoittaa yläkouluista ammattiopistoihin ja lukioihin menneet opiskelijat ja selvittää, oliko SYVE projektilla vaikutusta heidän elintapoihinsa.
Imatran yläkouluille järjestettiin sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä teemapäiviä ja neuvontaa koulupäivien aikana. Teemapäivien aihepiirit olivat liikunta, uni ja lepo, päihteet, henkinen jaksaminen, ravitsemusneuvonta, painonhallinta sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijät.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää imatralaisten 8.- ja 9. -luokkalaisten liikuntakäyttäytymistä, minkälaisia harrastuksia nuorilla oli vapaa-aikana ja käyttivätkö nuoret paljon aikaa liikuntaan. Lisäksi oli tarkoitus selvittää, kulkivatko nuoret koulumatkat hyödyntäen arkiliikuntaa kävellen tai pyöräillen. Tavoitteena oli saada analysoidut vastaukset hyödynnettäviksi sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyprojektiin ja nuorten terveyden edistämiseen kouluissa.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat imatralaiset 8.- ja 9. -luokkalaiset (n=472). Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2006 liikuntakyselyllä. Kyselylomake sisälsi pääosin strukturoituja kysymyksiä. Aineisto analysoitiin SPSS 17.0 -ohjelmalla. Tämä tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen eli määrällinen.
Tulosten mukaan kyselyyn osallistuneilla 8.- ja 9. -luokkalaisilla oli paljon erilaisia harrastuksia. Nuorista 25 % harrasti pyöräilyä, muita harrastuksia olivat 20,3 % hiihto, jääkiekko, lumilautailu, rullaluistelu, uinti ja yleisurheilu. Harrastuskertoja kertyi 3 - 4 kertaa viikossa, ja liikuntaa nuoret harrastivat tunnin kerrallaan. Lähes puolet nuorista (43,2 %) hyödynsi arkiliikuntaa kulkien koulumatkat pyöräillen.
Tutkimusta voivat hyödyntää nuorten terveyden edistämisen parissa työsken-televät henkilöt, esimerkiksi sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja opettajat.
Jatkotutkimuksena voisi tehdä saman kyselyn laadullisena. Mielenkiintoista olisi myös tavoittaa yläkouluista ammattiopistoihin ja lukioihin menneet opiskelijat ja selvittää, oliko SYVE projektilla vaikutusta heidän elintapoihinsa.