Aivohalvauspotilaan pystyasennon hallinnan harjoittelu kinesioteippauksen avulla
Skyttä, Arja (2010)
Skyttä, Arja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121117895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121117895
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kokeumuksia kinesioteippauksen merkityksestä pystyasentoon ja kävelyyn yhden aivohalvauspotilaan akuuttivaiheen fysioterapiassa.. Työn tarkoituksena oli selvittää, mitä muutosta kinesioteippaus saa aikaan aivohalvauspotilaan kävelyssä ja minkälaisia laadullisia muutoksia se saa aikaan aivohalvauspotilaan pystyasennossa ja kävelyssä. Työssä kerättiin tieto potilaan 10metrin matkalta mittaamalla kävelyaika, askelleveys, vasemman ja oikean jalan askelpituus. Työssä myös havainnoitiin potilaan pystyasentoa ja kävelyä edestä, takaa ja potilaan vasemmalta sivulta. Havainnoinnin apuna käytettiin kameraa ja videokameraa. Mittaukset suoritettiin ennen teippausta, välittömästi teippauksen jälkeen ja viikon päästä teippauksesta. Työssä teipattiin suora reisilihas ja teippaus kuvattiin. Välittömästi teippauksen jälkeen potilaan kävely huononi laadullisesti, vaikka kävelynopeus parani ja molempien jalkojen askelpituus piteni. Askelleveys kapeni. Viikon päästä teippauksesta kävely näytti symmetrisemmältä. Kävelynopeus parani ja askelpituudet pitenivät ja askelleveys leveni Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkittavana olleen aivohalvauspotilaan pystyasennon ja kävelyn laadulliset tulokset paranivat viikon päästä teippauksesta. Kinesioteippaus soveltui yhdeksi työvälineeksi tutkittavana olleen aivohalvauspotilaan akuuttivaiheen fysioterapiassa. Videokamera on erittäin hyödyllinen apuväline kävelyn analysoinnissa, koska on vaikea katsoa kehosta yhdeksän eri kohtaa (pää, olkapäät, käsivarret, vartalo, lantio, lonkat, polvet, nilkat, jalat) ja samanaikaisesti verrata huomioitua kävelyä normaaliin kävelyyn. Tulosten perusteella suosittelen jatkotutkimuksia aiheesta.