Living Lab - Discovering the Essence
Sarjanen, Sara (2010)
Sarjanen, Sara
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121017864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121017864
Tiivistelmä
Living Lab – Discovering the Essence
Professori William Mitchelin sanotaan olevan Living Lab – teorian perustaja, joka kuvasi asumisen tutkimuslaboratoriota (Smart Cities) elävänä laboratoriona (Living Lab). Teorian perusidea on pysynyt hyvin samana vaikka tämä määritelmä ensimmäisenä julkaistiin 1900-luvun puolella. Loppukäyttäjien osallistuminen tasa-arvoisena osapuolena verkoston muihin jäseniin nähden (käyttäjälähtöisyys) ja innovaatioiden tärkeys korostuvat monissa Living Lab –projektissa. Living Lab – projekteissa omassa elinympäristössään toimivat loppukäyttäjät, yhteistyössä muiden verkoston jäsenien kanssa, tuottavat/kehittävät tuotteita/palveluja itselleen ja muille loppukäyttäjille.
Hankalinta oli sovittaa eri versiot samasta teoriasta yhteen. On turvallista sanoa teoriaosuuden ja haastatteluiden perusteella että Living Lab – määritelmiä on yhtä monta kuin asiantuntijoita. Syy tähän on muun muuassa Living Labbien liian monimuotoiset rakenteet joita on hankala verrata toisiinsa. Tämän takia tavoitteena tässä opinnäytetyössä oli selvittää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: mitä on Living Lab, miten Living Lab toimii, mitkä ovat Living Labin haasteet, miten Living Labbejä voi kehittää, mikä on Living Lab - verkosto, miten verkosto toimii, mitä haasteita ja kehitysehdotuksia verkostolle on.
Teoria osuuteen kuului osio avoimesta innovaatiosta, mikä on mahdollistanut Living Lab toiminnan poistamalla yritysten sulkeutuneen lähestymistavan tuotekehitykseen. Ulkopuolinen apu on auttanut yrityksiä saamaan ideoita loppukäyttäjien tarpeista mitä ei sisäisissä tuotekehityksissä olisi ollut mahdollista löytää. Tuotekehityksen vaihtuminen käyttäjäkeskeisestä käyttäjäläheiseen osallisti käyttäjät yritysten tuotekehitysprosessiin. Innovaatio ympäristö on tärkeä osa Living Labbia, sillä se toimii ”tosi-elämän laboratoriona”testauksessa. Loppukäyttäjät jatkavat normaalia toimintaansa innovaatio ympäristössä ja altistavat kehitettävän tuotteen/palvelun arjen haasteille. Tärkeää Living Lab toiminnalle on teorian ja haastatteluiden mukaan jokaisen verkoston jäsenen osallistuminen.
Haastatteluiden ja teorian perusteella yksi keskeisimmistä tuloksista tutkielmassa oli että nykyinen Living Lab – versio on liian hajanainen verkoston jäsenien mielestä. Tulevaisuuden Living Labit tarvitset selkeän, mutta joustavan ohjeistuksen ja rakenteen. Myös nykyisten ja menneiden Living Lab – projektien yksityiskohtainen dokumentointi auttaisi benchmark esimerkkien hyödyntämisen tulevaisuuden projekteissa.
Professori William Mitchelin sanotaan olevan Living Lab – teorian perustaja, joka kuvasi asumisen tutkimuslaboratoriota (Smart Cities) elävänä laboratoriona (Living Lab). Teorian perusidea on pysynyt hyvin samana vaikka tämä määritelmä ensimmäisenä julkaistiin 1900-luvun puolella. Loppukäyttäjien osallistuminen tasa-arvoisena osapuolena verkoston muihin jäseniin nähden (käyttäjälähtöisyys) ja innovaatioiden tärkeys korostuvat monissa Living Lab –projektissa. Living Lab – projekteissa omassa elinympäristössään toimivat loppukäyttäjät, yhteistyössä muiden verkoston jäsenien kanssa, tuottavat/kehittävät tuotteita/palveluja itselleen ja muille loppukäyttäjille.
Hankalinta oli sovittaa eri versiot samasta teoriasta yhteen. On turvallista sanoa teoriaosuuden ja haastatteluiden perusteella että Living Lab – määritelmiä on yhtä monta kuin asiantuntijoita. Syy tähän on muun muuassa Living Labbien liian monimuotoiset rakenteet joita on hankala verrata toisiinsa. Tämän takia tavoitteena tässä opinnäytetyössä oli selvittää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: mitä on Living Lab, miten Living Lab toimii, mitkä ovat Living Labin haasteet, miten Living Labbejä voi kehittää, mikä on Living Lab - verkosto, miten verkosto toimii, mitä haasteita ja kehitysehdotuksia verkostolle on.
Teoria osuuteen kuului osio avoimesta innovaatiosta, mikä on mahdollistanut Living Lab toiminnan poistamalla yritysten sulkeutuneen lähestymistavan tuotekehitykseen. Ulkopuolinen apu on auttanut yrityksiä saamaan ideoita loppukäyttäjien tarpeista mitä ei sisäisissä tuotekehityksissä olisi ollut mahdollista löytää. Tuotekehityksen vaihtuminen käyttäjäkeskeisestä käyttäjäläheiseen osallisti käyttäjät yritysten tuotekehitysprosessiin. Innovaatio ympäristö on tärkeä osa Living Labbia, sillä se toimii ”tosi-elämän laboratoriona”testauksessa. Loppukäyttäjät jatkavat normaalia toimintaansa innovaatio ympäristössä ja altistavat kehitettävän tuotteen/palvelun arjen haasteille. Tärkeää Living Lab toiminnalle on teorian ja haastatteluiden mukaan jokaisen verkoston jäsenen osallistuminen.
Haastatteluiden ja teorian perusteella yksi keskeisimmistä tuloksista tutkielmassa oli että nykyinen Living Lab – versio on liian hajanainen verkoston jäsenien mielestä. Tulevaisuuden Living Labit tarvitset selkeän, mutta joustavan ohjeistuksen ja rakenteen. Myös nykyisten ja menneiden Living Lab – projektien yksityiskohtainen dokumentointi auttaisi benchmark esimerkkien hyödyntämisen tulevaisuuden projekteissa.