BSC–tuloskortti maatilan strategisen johtamisen välineenä
Jälkö, Elisa (2010)
Jälkö, Elisa
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917744
Tiivistelmä
Strategisen johtamisen merkityksen kasvaminen edellyttää yrityksiltä uudenlaisia työkaluja liiketoiminnan seuraamiselle. Tämän opinnäytetyön aiheena oli soveltaa balanced scorecardia case –yrityksenä käytetyn maatilan liiketoimintaan ja tutkia maatalousyrittäjien asenteita
tuloskorttimittaristoa kohtaan. Robert Kaplan ja David Norton suunnittelivat yhdessä vuonna 1990 balanced scorecard -mallin
eli tasapainotetun mittariston, joka perustuu moniulotteiseen mittaamiseen. Balanced scorecard -mallissa yritys seuraa liiketoimintaansa neljän eri näkökulman kautta, jossa jokaiselle näkökulmalle suunnitellaan yrityksen strategisia tavoitteita tukevat mittarit. Mittaristo perustuu
kolmeen ajalliseen ulottuvuuteen, menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Maatilat ovat kooltaan ja henkilöstömäärältään varsin pieniä yrityksiä, mutta toiminnoiltaan niissä tapahtuu samat asiat kuin muissakin yrityksissä. Case –maatila on viljanviljelytila, joka on parhaillaan muuttamassa tuotantosuuntaa naudankasvatustilaksi. Maatilalla liiketoiminnan seuraaminen ja mittaaminen perustui aikaisemmin ainoastaan taloudellisiin mittareihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kvalitatiivisen tutkimuksen avulla käyttökelpoinen mittausjärjestelmä maatilalle, joka pohjautuu Kaplanin ja Nortonin suunnittelemaan balanced scorecard –malliin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää kvantitatiivisen tutkimuksen avulla maatalousyrittäjien asenteita mittaristoa kohtaan ja tutkia, kuinka laajasti mittaristo on maatiloilla
tällä hetkellä käytössä. Tämän opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitin balanced scorecard -mallin pääperiaatteet myös
maatalouden kannalta ajateltuna. Maatilan tasapainotetun mittariston suunnittelun ja toteutuksen selventämiseksi, laadin tilalle strategiakartan, jossa selvitin yrityksen strategisten tavoitteiden väliset syy –seuraussuhteet. Näiden tavoitteiden pohjalta johdettiin mittariston kullekin näkökulmalle maatilan liiketoimintaa kuvaavat mittarit. Mittariston avulla maatilalla toivottiin strategian selkiytyvän. Tämän opinnäytetyön lopputuloksena syntyi maatilan tarpeita vastaava tuloskortti, jota maatila voi hyödyntää liiketoimintansa kehittämisessä ja suunnittelussa. Asennetutkimuksen tuloksena maatalousyrittäjillä ei juuri ole minkäänlaista käsitystä tuloskorttimittaristosta tai sitten se tuntuu lisäävän entisestään paperitöiden osuutta. Yrittäjät
eivät osaa sanoa, että tuntuuko tuloskorttimittaristo monimutkaiselta ja vaikealta. Maatalousyrittäjät eivät mielestään tunne tuloskorttimittaristoa hyvin.
tuloskorttimittaristoa kohtaan. Robert Kaplan ja David Norton suunnittelivat yhdessä vuonna 1990 balanced scorecard -mallin
eli tasapainotetun mittariston, joka perustuu moniulotteiseen mittaamiseen. Balanced scorecard -mallissa yritys seuraa liiketoimintaansa neljän eri näkökulman kautta, jossa jokaiselle näkökulmalle suunnitellaan yrityksen strategisia tavoitteita tukevat mittarit. Mittaristo perustuu
kolmeen ajalliseen ulottuvuuteen, menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Maatilat ovat kooltaan ja henkilöstömäärältään varsin pieniä yrityksiä, mutta toiminnoiltaan niissä tapahtuu samat asiat kuin muissakin yrityksissä. Case –maatila on viljanviljelytila, joka on parhaillaan muuttamassa tuotantosuuntaa naudankasvatustilaksi. Maatilalla liiketoiminnan seuraaminen ja mittaaminen perustui aikaisemmin ainoastaan taloudellisiin mittareihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kvalitatiivisen tutkimuksen avulla käyttökelpoinen mittausjärjestelmä maatilalle, joka pohjautuu Kaplanin ja Nortonin suunnittelemaan balanced scorecard –malliin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää kvantitatiivisen tutkimuksen avulla maatalousyrittäjien asenteita mittaristoa kohtaan ja tutkia, kuinka laajasti mittaristo on maatiloilla
tällä hetkellä käytössä. Tämän opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitin balanced scorecard -mallin pääperiaatteet myös
maatalouden kannalta ajateltuna. Maatilan tasapainotetun mittariston suunnittelun ja toteutuksen selventämiseksi, laadin tilalle strategiakartan, jossa selvitin yrityksen strategisten tavoitteiden väliset syy –seuraussuhteet. Näiden tavoitteiden pohjalta johdettiin mittariston kullekin näkökulmalle maatilan liiketoimintaa kuvaavat mittarit. Mittariston avulla maatilalla toivottiin strategian selkiytyvän. Tämän opinnäytetyön lopputuloksena syntyi maatilan tarpeita vastaava tuloskortti, jota maatila voi hyödyntää liiketoimintansa kehittämisessä ja suunnittelussa. Asennetutkimuksen tuloksena maatalousyrittäjillä ei juuri ole minkäänlaista käsitystä tuloskorttimittaristosta tai sitten se tuntuu lisäävän entisestään paperitöiden osuutta. Yrittäjät
eivät osaa sanoa, että tuntuuko tuloskorttimittaristo monimutkaiselta ja vaikealta. Maatalousyrittäjät eivät mielestään tunne tuloskorttimittaristoa hyvin.