Toimi-arviointimenetelmä asukassuunnitelmien laatimisen tukena kehitysvammaisten palvelukodissa
Pitkänen, Heli (2010)
Pitkänen, Heli
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917680
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa työelämän yhteistyökumppanina toimineelle työyhteisölle tietoa siitä, kuinka kehitysvammaisen henkilön toimintakyvyn arviointimenetelmä ”Toimi” soveltuu asukassuunnitelmien laatimisen tueksi kehitysvammaisten palvelukodissa. Asukassuunnitelmista tarkastelun kohteina olivat henkilön elämäntilanteeseen ja taitoihin liittyvät tavoitteet sekä keinot, kuinka näihin tavoitteisiin päästään.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kehitysvammaliiton sekä yhden KVPS Tukena Oy:n kehitysvammaisten palvelukodin kanssa. Palvelukoti toimi opinnäytetyössä työelämän yhteistyökumppanina ja Kehitysvammaliitto luovutti vielä julkaisemattomasta arviointimenetelmästä kokeiluversion palvelukodin käyttöön. Toimi-arviointimenetelmään tutustui neljä palvelukotiohjaajaa sekä opinnäytetyön tekijä, joka on työsuhteessa palvelukotiin. Kukin ohjaaja teki Toimi-toimintakykyarvioinnin yhdelle palvelukodin vuokralaiselle. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla ja analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällön analyysiä. Opinnäytetyö eteni kehittävän työntutkimuksen mallin mukaan. Opinnäytetyössä päästiin ekspansiivisen kehityssyklin vaiheeseen kolme, jossa etsitään ja kehitellään uutta työtapaa.
Opinnäytetyön tuloksena työelämän yhteistyökumppani sai tietoa Toimi-arvioinnin soveltuvuudesta asukassuunnitelmien laatimisen tueksi. Samalla viisi palvelukodin työntekijää perehtyi arviointimenetelmän käyttöön ennen sen virallista julkaisua. Tulosten perusteella Toimi-arvioinnin avulla asukassuunnitelmiin syntyi uusia tavoitteita ja keinoja lähinnä niissä tapauksissa, joissa arvioitava henkilö kommunikoi puheella ja osallistui aktiivisesti arviointitilanteeseen. Vaikeimmin kehitysvammaisille henkilöille kaivattiin omaa, eritellympää arviointimenetelmää. Toimi-arvioinnin koettiin silti tukevan myös vaikeimmin kehitysvammaisten ja psyykkisesti oireilevien vuokralaisten asukassuunnitelmien laatimista, sillä arvioinnin tulokset osoittautuivat aihealueiltaan samansuuntaisiksi edellisten asukassuunnitelmien tavoitteiden kanssa.
Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää ekspansiivisen kehityssyklin seuraavia vaiheita, eli muuttuuko palvelukotiohjaajien toimintatapa asukassuunnitelmia laadittaessa. Lisäksi voisi tutkia, onko muualla maailmassa olemassa tarkoituksenmukaisia toimintakyvyn arviointimenetelmiä vaikeimmin kehitysvammaisille henkilöille.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kehitysvammaliiton sekä yhden KVPS Tukena Oy:n kehitysvammaisten palvelukodin kanssa. Palvelukoti toimi opinnäytetyössä työelämän yhteistyökumppanina ja Kehitysvammaliitto luovutti vielä julkaisemattomasta arviointimenetelmästä kokeiluversion palvelukodin käyttöön. Toimi-arviointimenetelmään tutustui neljä palvelukotiohjaajaa sekä opinnäytetyön tekijä, joka on työsuhteessa palvelukotiin. Kukin ohjaaja teki Toimi-toimintakykyarvioinnin yhdelle palvelukodin vuokralaiselle. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla ja analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällön analyysiä. Opinnäytetyö eteni kehittävän työntutkimuksen mallin mukaan. Opinnäytetyössä päästiin ekspansiivisen kehityssyklin vaiheeseen kolme, jossa etsitään ja kehitellään uutta työtapaa.
Opinnäytetyön tuloksena työelämän yhteistyökumppani sai tietoa Toimi-arvioinnin soveltuvuudesta asukassuunnitelmien laatimisen tueksi. Samalla viisi palvelukodin työntekijää perehtyi arviointimenetelmän käyttöön ennen sen virallista julkaisua. Tulosten perusteella Toimi-arvioinnin avulla asukassuunnitelmiin syntyi uusia tavoitteita ja keinoja lähinnä niissä tapauksissa, joissa arvioitava henkilö kommunikoi puheella ja osallistui aktiivisesti arviointitilanteeseen. Vaikeimmin kehitysvammaisille henkilöille kaivattiin omaa, eritellympää arviointimenetelmää. Toimi-arvioinnin koettiin silti tukevan myös vaikeimmin kehitysvammaisten ja psyykkisesti oireilevien vuokralaisten asukassuunnitelmien laatimista, sillä arvioinnin tulokset osoittautuivat aihealueiltaan samansuuntaisiksi edellisten asukassuunnitelmien tavoitteiden kanssa.
Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää ekspansiivisen kehityssyklin seuraavia vaiheita, eli muuttuuko palvelukotiohjaajien toimintatapa asukassuunnitelmia laadittaessa. Lisäksi voisi tutkia, onko muualla maailmassa olemassa tarkoituksenmukaisia toimintakyvyn arviointimenetelmiä vaikeimmin kehitysvammaisille henkilöille.