Asiakasomistajuuden merkitys autoilun kustannuksissa
Sarén, Ville-Pekka (2010)
Sarén, Ville-Pekka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817549
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakasomistajuuden merkitys autoilun kustannuksissa. Tavoitteena oli tutkia keskitetyn rahallisen kuluttamisen etua verrattuna hajautettuun kulutukseen. Työssä on myös tutustuttu yleisesti eri asiakasryhmiin ja
kanta-asiakkuuksien eri muotoihin.
Tutkimukseen kuuluvat arviot tai laskelmat auton vakuutusmaksuista, polttoainekuluista sekä arvio muusta rahallisesta kulutuksesta. Näiden pohjalta on tehty yhteenveto keskittämisen kannattavuudesta. Vakuutusmaksut ja polttoaineen kulutus on laskettu käyttäen esimerkkiautoa, joka vastaa hinnaltaan mahdollisimman keskimääräistä tilannetta maamme teillä liikkuviin autoihin suhteutettuna.
Kuten työn tulokset osoittavat, keskittäjän etu korostuu rahallisen panostuksen kasvun myötä, mikä on myös S-ryhmän asiakasomistajuuden kantava perusidea. Tästä syystä työssä on otettu huomioon myös arvio suomalaisen 2+2 -henkisen perheen vuotuisesta rahallisesta kulutuksesta, jotta keskittämisen etu olisi selkeämmin havainnoitavissa. Varsinaiset laskelmat ja tarkastelut ovat esitetty kappaleessa 7, joita seuraavat johtopäätökset kappaleessa 7.3.
kanta-asiakkuuksien eri muotoihin.
Tutkimukseen kuuluvat arviot tai laskelmat auton vakuutusmaksuista, polttoainekuluista sekä arvio muusta rahallisesta kulutuksesta. Näiden pohjalta on tehty yhteenveto keskittämisen kannattavuudesta. Vakuutusmaksut ja polttoaineen kulutus on laskettu käyttäen esimerkkiautoa, joka vastaa hinnaltaan mahdollisimman keskimääräistä tilannetta maamme teillä liikkuviin autoihin suhteutettuna.
Kuten työn tulokset osoittavat, keskittäjän etu korostuu rahallisen panostuksen kasvun myötä, mikä on myös S-ryhmän asiakasomistajuuden kantava perusidea. Tästä syystä työssä on otettu huomioon myös arvio suomalaisen 2+2 -henkisen perheen vuotuisesta rahallisesta kulutuksesta, jotta keskittämisen etu olisi selkeämmin havainnoitavissa. Varsinaiset laskelmat ja tarkastelut ovat esitetty kappaleessa 7, joita seuraavat johtopäätökset kappaleessa 7.3.