Vastuunkantoa henkilöstöstä. Katsaus henkilöstöä koskevan yhteiskuntavastuuraportoinnin nykytilaan
Pulkkinen, Anna (2010)
Pulkkinen, Anna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817519
Tiivistelmä
Yritysten vaikutusvallan kasvun ja globaalin, kiristyneen kilpailun myötä on syntynyt kiivasta keskustelua liike-elämän etiikasta ja yritysten yhteiskuntavastuusta. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa yrityksissä lait ylittävää toimintaa. Käsitteestä on erotettavissa kolme elementtiä: taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen. Tässä opinnäytetyössä tarkastelu on kohdennettu yhteiskuntavastuun sosiaaliseen osa-alueeseen ja siitä edelleen henkilöstöön. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kohdeyritysten yhteiskuntavastuuraporttien avulla, mikä on henkilöstövastuuta koskevan raportoinnin nykytila näissä yrityksissä. Tutkimus on suunnattu lähinnä matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoille eli tulevaisuuden työntekijöille, esimiehille ja johtajille. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota tavanomaisesta poikkeava näkökulma yritystoiminnan toteuttamiseen ja herättää pohtimaan yhteiskuntavastuullisuuden mahdollisuuksia etenkin henkilöstön suhteen.
Tutkimuksen kohdeyritykset toimivat matkailualalla tai siihen läheisesti liittyvillä aloilla joko varsinaisina toimijoina, tavarantoimittajina, yhteistyökumppaneina tai näiden yhdistelminä. Tutkimusaineistona käytettiin Keskon, Finnairin, Pauligin ja S-ryhmän vuoden 2009 yhteiskuntavastuuraportteja. Keskon, Finnairin ja Pauligin raportit pohjautuvat Global Reporting Iniative –ohjeistoon, joka on kansainvälisesti käytetyin raportointiohjeisto. S-ryhmän raportti on puolestaan vapaamuotoinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista, vertailevaa tutkimusta. Raporttien välinen vertailu tehtiin pääasiassa GRI:n henkilöstövastuuseen liittyvien toimintaindikaattorien pohjalta.
Tutkimustulokset osoittivat, että yhteiskuntavastuuraportointia voidaan toteuttaa monin eri tavoin, vaikka noudatettaisiinkin samaa raportointiohjeistoa. Toisaalta tuloksista kävi ilmi, että yritykset olivat kiinnostuneita pitkälti samoista henkilöstöön liittyvistä teemoista riippumatta GRI-ohjeiston noudattamisesta tai sen noudattamatta jättämisestä. Tämä heijastaa osaltaan sitä, mikä merkitys yritysten toimintaympäristöllä ja sidosryhmillä on raportointiin. Ilmenneiden toiminnan tulkintaerojen perusteella voitaneen myös päätellä, että itse sosiaalisen vastuun mittaristoa olisi tarpeen kehittää edelleen vertailukelpoisen tiedon saamiseksi tulevaisuudessa.
Tutkimuksen kohdeyritykset toimivat matkailualalla tai siihen läheisesti liittyvillä aloilla joko varsinaisina toimijoina, tavarantoimittajina, yhteistyökumppaneina tai näiden yhdistelminä. Tutkimusaineistona käytettiin Keskon, Finnairin, Pauligin ja S-ryhmän vuoden 2009 yhteiskuntavastuuraportteja. Keskon, Finnairin ja Pauligin raportit pohjautuvat Global Reporting Iniative –ohjeistoon, joka on kansainvälisesti käytetyin raportointiohjeisto. S-ryhmän raportti on puolestaan vapaamuotoinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista, vertailevaa tutkimusta. Raporttien välinen vertailu tehtiin pääasiassa GRI:n henkilöstövastuuseen liittyvien toimintaindikaattorien pohjalta.
Tutkimustulokset osoittivat, että yhteiskuntavastuuraportointia voidaan toteuttaa monin eri tavoin, vaikka noudatettaisiinkin samaa raportointiohjeistoa. Toisaalta tuloksista kävi ilmi, että yritykset olivat kiinnostuneita pitkälti samoista henkilöstöön liittyvistä teemoista riippumatta GRI-ohjeiston noudattamisesta tai sen noudattamatta jättämisestä. Tämä heijastaa osaltaan sitä, mikä merkitys yritysten toimintaympäristöllä ja sidosryhmillä on raportointiin. Ilmenneiden toiminnan tulkintaerojen perusteella voitaneen myös päätellä, että itse sosiaalisen vastuun mittaristoa olisi tarpeen kehittää edelleen vertailukelpoisen tiedon saamiseksi tulevaisuudessa.