Palloilijoiden pulmalliset polvet : tyttökoripalloilijoiden polvien proprioseptiikan muuttuminen seurantajakson aikana
Korhonen, Meiju; Vuorela, Kaisa (2010)
Korhonen, Meiju
Vuorela, Kaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817488
Tiivistelmä
Koripallo on fyysinen ja monipuolinen laji ja se vaatii pelaajilta useita eri ominaisuuksia. Vauhdikkaassa lajissa tilanteet vaihtuvat nopeasti. Tästä syystä alaraajavammoja tapahtuu paljon. On tutkittu, että proprioseptinen harjoittelu paitsi kuntouttaa myös ennaltaehkäisee alaraajavammoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää muuttuvatko polven proprioseptiset ominai-suudet 7 viikon harjoittelujakson aikana henkilöillä, joilla ei ole ollut alaraajaleikkauksia. Tarkoituksena oli etsiä kirjallisuudesta ajankohtaista tutkimustietoa polven proprioseptiikasta ja sen pohjalta luoda testit, joilla proprioseptiikkaa mitataan. Lisäksi laadittiin tutkimustiedon pohjalta harjoitusohjelma, jota tutkimusjoukko noudatti. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Suomen Koripalloliiton kanssa. Tutkimusjoukkona oli 11 maajoukkuetasoista tyttökoripalloilijaa, iältään 13–15 -vuotiaita. Työssä käytettiin määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Kyselylomakkeella kerättiin tyttöjen esitiedot ja alku- ja lopputesteillä mitattiin polven proprioseptisia ominaisuuksia. Saatuja tuloksia verrattiin keskenään tapauskohtaisesti ja niiden pohjalta tehtiin johtopäätöksiä harjoittelun vaikutuksista seurantajakson aikana. Seuranta toteutettiin kesän 2010 aikana. Opinnäytetyössä testeinä käytettiin staattista tasapainotestiä, linjauskyykkyä, ponnistushyppytestiä sekä mukitestiä. Testeillä arvioitiin tasapaino-ominaisuuksia, polvien linjauksia, ponnistuskorkeutta sekä alaraajojen liikehallintaa. Harjoitusohjelma koostui kuudesta harjoitteesta, jotka olivat peräisin FIFA:n tutkimuksesta ja Kati Pasasen väitöskirjasta. Valittujen harjoitteiden oli tarkoitus edistää polven proprioseptista hallintaa. Ohjelma oli tarkoitus tehdä kolme kertaa viikossa ja harjoittelusta tuli pitää harjoituspäiväkirjaa. Testitulokset osoittivat, että polven proprioseptiset ominaisuudet voivat muuttua harjoittelun seurauksena operoimattomilla. Tasapainotestin tulokset kehittyivät kahdeksalla, huononivat kahdella ja pysyivät samana yhdellä. Linjauskyykyn tulokset kehittyivät kahdella, huononivat kahdella ja pysyivät viidellä samana. Ponnistushyppytestin tulokset kehittyivät viidellä ja pysyivät samana neljällä. Mukitestin tulokset kehittyivät neljällä ja pysyivät samana seitsemällä. Opinnäytetyömme johtopäätöksenä voimme todeta, että tämäntyyppinen harjoittelu vaikuttaisi parantavan tutkimusjoukon polvien proprioseptiikkaa.