Psykofyysisen fysioterapian aikaansaamat muutokset syömishäiriön itsessään tunnistavan kehontuntemuksessa : kehontuntemusharjoittelulla kohti terveempää kehonkuvaa
Korhonen, Miia; Simonen, Laura (2010)
Korhonen, Miia
Simonen, Laura
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817467
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, voidaanko ryhmämuotoisen psykofyysisen fysioterapian keinoin vaikuttaa syömishäiriön itsessään tunnistavan kehonkuvaan ja kehotietoisuuteen. Tarkemmin sanottuna tutkimuksella selvitettiin, millaisia muutoksia ryhmämuotoisella kehontuntemusharjoittelulla on mahdollista saada aikaan hengitystavassa, liikkumisessa, rentoutumiskyvyssä sekä kehonkuvassa.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tapaustutkimus. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, havainnointia sekä päiväkirjatehtäviä. Tunnit koostuivat hengitys-, asento- ja rentoutusharjoitteista, tanssillisesta kehotietoisuusharjoittelusta sekä kehonkuvaharjoitteista. Tutkimus toteutettiin yhdeksän kerran pituisena interventiona yhteistyössä Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n kanssa. Lopullinen tutkimusjoukko koostui neljästä naisesta, jotka tunnistivat itsessään syömishäiriön.
Tulokseksi saatiin, että tämäntyyppisellä ryhmämuotoisella kehontuntemusharjoittelulla voidaan mahdollisesti vaikuttaa positiivisesti syömishäiriön itsessään tunnistavan kehotietoisuuteen ja kehonkuvaan. Kaikilla tutkittavilla tapahtui kehonkuvassa positiivisia muutoksia, mutta kehonkuva jäi silti kaikilla hyvin negatiiviseksi. Kehotietoisuudessa positiiviset muutokset näkyivät parhaiten oman hengitystavan tiedostamisessa, sekä asennon ja hengityksen vuorovaikutussuhteen ymmärtämisessä. Kaikilla tutkittavilla liikkuminen vapautui. Hyödyllisimpinä harjoitteina pidettiin rentoutusharjoituksia, kehoa rajaavia harjoitteita sekä luovia liikkumisharjoitteita. Tämänkaltaisten ryhmien järjestäminen koettiin hyödylliseksi tulevaisuudessakin.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tapaustutkimus. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, havainnointia sekä päiväkirjatehtäviä. Tunnit koostuivat hengitys-, asento- ja rentoutusharjoitteista, tanssillisesta kehotietoisuusharjoittelusta sekä kehonkuvaharjoitteista. Tutkimus toteutettiin yhdeksän kerran pituisena interventiona yhteistyössä Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n kanssa. Lopullinen tutkimusjoukko koostui neljästä naisesta, jotka tunnistivat itsessään syömishäiriön.
Tulokseksi saatiin, että tämäntyyppisellä ryhmämuotoisella kehontuntemusharjoittelulla voidaan mahdollisesti vaikuttaa positiivisesti syömishäiriön itsessään tunnistavan kehotietoisuuteen ja kehonkuvaan. Kaikilla tutkittavilla tapahtui kehonkuvassa positiivisia muutoksia, mutta kehonkuva jäi silti kaikilla hyvin negatiiviseksi. Kehotietoisuudessa positiiviset muutokset näkyivät parhaiten oman hengitystavan tiedostamisessa, sekä asennon ja hengityksen vuorovaikutussuhteen ymmärtämisessä. Kaikilla tutkittavilla liikkuminen vapautui. Hyödyllisimpinä harjoitteina pidettiin rentoutusharjoituksia, kehoa rajaavia harjoitteita sekä luovia liikkumisharjoitteita. Tämänkaltaisten ryhmien järjestäminen koettiin hyödylliseksi tulevaisuudessakin.