RESEARCH AND DEVELOPMENT OF MAINTENANCE FUNCTIONS : The finishing line in the board factory
Lankinen, Sauli (2010)
Lankinen, Sauli
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717381
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ongelmia joita kohdattiin Stora Enson pakkauskartonkitehtaan loppukäsittelylinjastolla. Opinnäytetyö selvitti syitä havaituille toimintahäiriöille ja etsi ratkaisuja ehkäisemään ongelmien esiintymisen, jotta tehtaan luotettavuus parantuisi. Kovenevan kilpailun takia yritykset joutuvat etsimään säästökeinoja uusilta aloilta ja sen vuoksi kunnossapidon säästöt ja koneiden käyttövarmuus ovat tulleet merkittäviksi tekijöiksi.
Opinnäytetyössä seurattiin luotettavuuskeskeisen kunnossapidon periaatteita. Loppukäsittelylinjastolla oli 13 eri tyypin laitetta ja 83 itsenäistä laitetta. Loppukäsittelylinjastolla ei ollut ennakoivaa tai suunnitelmallista kunnossapitoa, vain reagoivaa kun jokin meni epäkuntoon. Loppukäsittelylinjastolla esiintyi paljon erilaisia toimintahäiriöitä, kuten mekaanisia, elektronisia ja informaatioteknisiä. Jokaiselle toimintahäiriölle tutkittiin kriittisyysarvo. Koneistot olivat suhteellisen halpoja ja niillä ei ollut suoranaista yhteyttä tulon menetyksiin ja ehkä näiden seikkojen vuoksi loppukäsittelylinjasto oli jätetty pienelle huomiolle. Linjasto tuotti keskimäärin vähemmän paletteja kuin se olisi pystynyt tuottamaan tai arkkileikkurit olisivat voineet leikata.
Ratkaisuja, joiden ajateltiin pystyvän vähentämään seisokkiaikoja, löytyi. Osa ratkaisuista tarvitsi pieniä modifikaatioita loppukäsittelylinjastolle, osa vaati toiminnallisia muutoksia toimintojen modernisoimiseksi ja uusia tehtäviä ilmeni suorittaville tahoille työn tehokkuuden parantamiseksi. Opinnäytetyön aikana yritys oli jo pyytänyt korvaamaan kaksi kolmesta linjaston pullonkaulakoneista, mikä oli myös tutkittu olevan yksi vaihtoehto. Nopeassa loppukäsittelylinjaston tutkimisessa ei ollut aikaa toteuttaa löytyneitä ratkaisuvaihtoehtoja käytännössä. Olisi mielenkiintoista nähdä, jos yritys päätti tai päättäisi ottaa joitakin ratkaisuvaihtoehtoja käytäntöön ja mikä olisi näistä saavutettu hyöty.
Opinnäytetyössä seurattiin luotettavuuskeskeisen kunnossapidon periaatteita. Loppukäsittelylinjastolla oli 13 eri tyypin laitetta ja 83 itsenäistä laitetta. Loppukäsittelylinjastolla ei ollut ennakoivaa tai suunnitelmallista kunnossapitoa, vain reagoivaa kun jokin meni epäkuntoon. Loppukäsittelylinjastolla esiintyi paljon erilaisia toimintahäiriöitä, kuten mekaanisia, elektronisia ja informaatioteknisiä. Jokaiselle toimintahäiriölle tutkittiin kriittisyysarvo. Koneistot olivat suhteellisen halpoja ja niillä ei ollut suoranaista yhteyttä tulon menetyksiin ja ehkä näiden seikkojen vuoksi loppukäsittelylinjasto oli jätetty pienelle huomiolle. Linjasto tuotti keskimäärin vähemmän paletteja kuin se olisi pystynyt tuottamaan tai arkkileikkurit olisivat voineet leikata.
Ratkaisuja, joiden ajateltiin pystyvän vähentämään seisokkiaikoja, löytyi. Osa ratkaisuista tarvitsi pieniä modifikaatioita loppukäsittelylinjastolle, osa vaati toiminnallisia muutoksia toimintojen modernisoimiseksi ja uusia tehtäviä ilmeni suorittaville tahoille työn tehokkuuden parantamiseksi. Opinnäytetyön aikana yritys oli jo pyytänyt korvaamaan kaksi kolmesta linjaston pullonkaulakoneista, mikä oli myös tutkittu olevan yksi vaihtoehto. Nopeassa loppukäsittelylinjaston tutkimisessa ei ollut aikaa toteuttaa löytyneitä ratkaisuvaihtoehtoja käytännössä. Olisi mielenkiintoista nähdä, jos yritys päätti tai päättäisi ottaa joitakin ratkaisuvaihtoehtoja käytäntöön ja mikä olisi näistä saavutettu hyöty.