Hoitotyön opiskelijoihin kohdistuva väkivalta ohjatussa harjoittelussa
Mustonen, Suvi; Salonpää, Mari (2010)
Mustonen, Suvi
Salonpää, Mari
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120517164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120517164
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitotyön opiskelijoihin kohdistuvaa väkivaltaa potilaiden taholta ohjatussa harjoittelussa. Tavoitteena oli saatua tietoa hyödyntämällä kehittää ja tukea opiskelijoiden ammattiin kasvamista.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tarkastelun kohteena olivat sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kohtaamat väkivaltatilanteet ja opiskelijoiden kokemukset väkivaltatilanteista sekä väkivaltatilanteiden jälkikäsittely ja ehkäisy. Kohderyhmän muodostivat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön 1. - 3. vuoden sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat. Tutkimusaineisto (n=98) kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2010 ja vastaukset analysoitiin SPSS for Windows -tilasto-ohjelmalla. Vastausprosentiksi saatiin 74,8.
Opinnäytetyön tulosten mukaan 19 % vastaajista oli kokenut joskus fyysistä väkivaltaa harjoitteluissa olon aikana. Yleisimpiä fyysisen väkivallan muodoista olivat raapiminen, puristelu ja nipistely sekä sylkeminen. Vastaajista 28,6 % oli kokenut joskus henkistä väkivaltaa. Yleisimmiksi henkisen väkivallan ilmenemismuodoiksi nousivat kiroilu ja syyttely.
Negatiivisia seurauksia oli aiheutunut fyysistä väkivaltaa kokeneista 69 %:lle ja henkistä väkivaltaa kokeneista 45,3 %:lle. Yleisimpiä väkivallan aiheuttamia seurauksia olivat jännittyneisyys ja pelkotilat. Opiskelijoiden kokemissa väkivaltatilanteissa suurimpia väkivaltaa aiheuttavia tekijöitä olivat potilaan dementia sekä sairaudesta tai saadusta vammasta johtuva stressi ja hätä.
Opiskelijoille ei ollut koitunut poissaoloja harjoitteluissa kohtaaman fyysisen tai henkisen väkivallan seurauksena. Puolet opiskelijoista oli saanut harjoittelupaikoissa ohjeistusta väkivaltatilanteiden varalle. Opinnoista saadut valmiudet väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen koettiin puutteellisiksi, ja kolme neljästä opiskelijasta koki tarvitsevansa lisäopetusta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tarkastelun kohteena olivat sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kohtaamat väkivaltatilanteet ja opiskelijoiden kokemukset väkivaltatilanteista sekä väkivaltatilanteiden jälkikäsittely ja ehkäisy. Kohderyhmän muodostivat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön 1. - 3. vuoden sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat. Tutkimusaineisto (n=98) kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2010 ja vastaukset analysoitiin SPSS for Windows -tilasto-ohjelmalla. Vastausprosentiksi saatiin 74,8.
Opinnäytetyön tulosten mukaan 19 % vastaajista oli kokenut joskus fyysistä väkivaltaa harjoitteluissa olon aikana. Yleisimpiä fyysisen väkivallan muodoista olivat raapiminen, puristelu ja nipistely sekä sylkeminen. Vastaajista 28,6 % oli kokenut joskus henkistä väkivaltaa. Yleisimmiksi henkisen väkivallan ilmenemismuodoiksi nousivat kiroilu ja syyttely.
Negatiivisia seurauksia oli aiheutunut fyysistä väkivaltaa kokeneista 69 %:lle ja henkistä väkivaltaa kokeneista 45,3 %:lle. Yleisimpiä väkivallan aiheuttamia seurauksia olivat jännittyneisyys ja pelkotilat. Opiskelijoiden kokemissa väkivaltatilanteissa suurimpia väkivaltaa aiheuttavia tekijöitä olivat potilaan dementia sekä sairaudesta tai saadusta vammasta johtuva stressi ja hätä.
Opiskelijoille ei ollut koitunut poissaoloja harjoitteluissa kohtaaman fyysisen tai henkisen väkivallan seurauksena. Puolet opiskelijoista oli saanut harjoittelupaikoissa ohjeistusta väkivaltatilanteiden varalle. Opinnoista saadut valmiudet väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen koettiin puutteellisiksi, ja kolme neljästä opiskelijasta koki tarvitsevansa lisäopetusta.