Nuuksion kansallispuiston lähialueiden kävijätutkimus 2009-2010
Kirssi, Sanna-Liisa; Järvenpää, Elina (2010)
Kirssi, Sanna-Liisa
Järvenpää, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120317028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120317028
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on kävijätutkimus Nuuksion kansallispuiston lähialueella. Kävijätutkimus toteutettiin Siikarannan ja Solvallan sekä osittain myös Haukkalammen alueilla. Kävijätutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia kävijöitä Nuuksion alueella vierailee ja millaisia palveluita he käyttävät. Tutkimuksen avulla kehitetään alueelle rakenteilla olevan Nuuksiokeskuksen palveluita ja rakennetta.
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen.
Tiedonkeruumenetelmänä käytimme survey – kyselyä, jonka avulla kävijätutkimus toteutettiin. Tutkimuksessa käytetty lomake oli Metsähallituksen vakiolomake, jota oli muokattu vastaamaan tutkimuksen tarpeita. Opinnäytetyömme rakentuu teoreettisesta ja tutkimuksellisesta osiosta. Teoriaosuus koostuu kirjallisuus- ja Internet - lähteistä sekä Metsähallituksen aikaisempina vuosina toteuttamista tutkimuksista. Teoriaosuudessa on käytetty lähteenä myös Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemia raportteja. Tutkimuksellinen osio muodostuu aineiston keruusta, aineiston analysoinnista sekä tuloksien perusteella tehdyistä johtopäätöksistä. Aineiston analysoinnissa käytimme apuna SPSS - ohjelmaa. Kävijätutkimus toteutettiin Nuuksion kansallispuiston alueella toukokuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana. Kävijätutkimukseen osallistui yhteensä 132 vastaajaa, jotka vierailivat pääasiassa Siikarannan ja Solvallan alueilla. Osa lomakkeista kerättiin myös Haukkalammen alueella.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki alueelle saapuvat 15-vuotiaat tai sitä vanhemmat kävijät. Tutkimukseen osallistuneet vastasivat lomakkeeseen paikanpäällä tai vaihtoehtoisesti lähettivät täytetyn lomakkeen postitse. Kysymyslomakkeessa kävijöiltä kysyttiin muun muassa oleskeluaikaa, seuruekoostumusta sekä rahankäyttöä koskevia kysymyksiä. Lisäksi kävijöitä pyydettiin arvioimaan alueen palveluita ja käynnin kokemista. Kysymyslomakkeessa kartoitettiin myös kävijöiden mielenkiintoa alueelle mahdollisesti kehitettäviä palveluita kohtaan.
Kyselyyn osallistuneiden vastauksista kävi ilmi, että alueelle tultiin liikkumaan ja nauttimaan luonnosta. Kävijöistä suurin osa oli pääkaupunkiseutulaisia. Alueelle saavuttiin suurimmaksi osaksi henkilöautolla, mutta kysyttäessä palveluiden kehityskohteita nousi esiin tarve julkisten palveluiden kehittämiselle. Nuuksion kansallispuiston lähialueilla ravintola- ja majoituspalveluita käyttivät lähinnä alueelle saapuneet koulutusryhmät. Tulosten perusteella alueelle saapuneet kävijät eivät käyttäneet rahaa juuri ollenkaan vierailunsa aikana. Palveluiden keskittämisen avulla kävijät löytäisivät palvelut alueella paremmin ja tästä hyötyisivät myös alueella toimivat yrittäjät. Nuuksiokeskuksen avulla pääkaupunkiseudulle kohdistuva luontomatkailu saadaan keskitettyä ja palvelut kehitettyä kävijöiden tarpeita entistä paremmin vastaaviksi.
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen.
Tiedonkeruumenetelmänä käytimme survey – kyselyä, jonka avulla kävijätutkimus toteutettiin. Tutkimuksessa käytetty lomake oli Metsähallituksen vakiolomake, jota oli muokattu vastaamaan tutkimuksen tarpeita. Opinnäytetyömme rakentuu teoreettisesta ja tutkimuksellisesta osiosta. Teoriaosuus koostuu kirjallisuus- ja Internet - lähteistä sekä Metsähallituksen aikaisempina vuosina toteuttamista tutkimuksista. Teoriaosuudessa on käytetty lähteenä myös Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemia raportteja. Tutkimuksellinen osio muodostuu aineiston keruusta, aineiston analysoinnista sekä tuloksien perusteella tehdyistä johtopäätöksistä. Aineiston analysoinnissa käytimme apuna SPSS - ohjelmaa. Kävijätutkimus toteutettiin Nuuksion kansallispuiston alueella toukokuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana. Kävijätutkimukseen osallistui yhteensä 132 vastaajaa, jotka vierailivat pääasiassa Siikarannan ja Solvallan alueilla. Osa lomakkeista kerättiin myös Haukkalammen alueella.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki alueelle saapuvat 15-vuotiaat tai sitä vanhemmat kävijät. Tutkimukseen osallistuneet vastasivat lomakkeeseen paikanpäällä tai vaihtoehtoisesti lähettivät täytetyn lomakkeen postitse. Kysymyslomakkeessa kävijöiltä kysyttiin muun muassa oleskeluaikaa, seuruekoostumusta sekä rahankäyttöä koskevia kysymyksiä. Lisäksi kävijöitä pyydettiin arvioimaan alueen palveluita ja käynnin kokemista. Kysymyslomakkeessa kartoitettiin myös kävijöiden mielenkiintoa alueelle mahdollisesti kehitettäviä palveluita kohtaan.
Kyselyyn osallistuneiden vastauksista kävi ilmi, että alueelle tultiin liikkumaan ja nauttimaan luonnosta. Kävijöistä suurin osa oli pääkaupunkiseutulaisia. Alueelle saavuttiin suurimmaksi osaksi henkilöautolla, mutta kysyttäessä palveluiden kehityskohteita nousi esiin tarve julkisten palveluiden kehittämiselle. Nuuksion kansallispuiston lähialueilla ravintola- ja majoituspalveluita käyttivät lähinnä alueelle saapuneet koulutusryhmät. Tulosten perusteella alueelle saapuneet kävijät eivät käyttäneet rahaa juuri ollenkaan vierailunsa aikana. Palveluiden keskittämisen avulla kävijät löytäisivät palvelut alueella paremmin ja tästä hyötyisivät myös alueella toimivat yrittäjät. Nuuksiokeskuksen avulla pääkaupunkiseudulle kohdistuva luontomatkailu saadaan keskitettyä ja palvelut kehitettyä kävijöiden tarpeita entistä paremmin vastaaviksi.