ChIPPA-arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaisille lapsille
Hiekkaranta, Linda; Nieminen, Sanna; Saari, Heini (2010)
Hiekkaranta, Linda
Nieminen, Sanna
Saari, Heini
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216784
Tiivistelmä
Australialainen The Child Initiated Pretend Play Assessment (ChIPPA) on standardoitu lasten kuvitteellisen leikin arviointimenetelmä, jonka tarkoituksena on arvioida lapsen spontaania kykyä aloittaa, ylläpitää ja organisoida kuvitteellista leikkiä. ChIPPA arvioi sekä perinteistä että symbolista mielikuvitusleikkiä. Kuvitteellisen leikin varhainen arviointi on tärkeää, koska se on yhdistetty monen kognitiivisen taidon, kuten luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ChIPPA-arviointimenetelmän soveltuvuutta suomalaisten 3-vuotiaiden lasten arvioinnissa. Tutkimuksessa selvitettiin, onko suomalaisten ja australialaisten lasten tuloksista löydettävissä tilastollisesti merkitseviä eroja, ja voidaanko australialaisilla lapsilla tehdyn tutkimuksen perusteella asetettua normaaliin kehitykseen viittaavia raja-arvoja käyttää suomalaisten 3-vuotiaiden lasten arvioinnissa. Teoreettisen viitekehyksen tarkoituksena oli perustella kuvitteellisen leikin arvioinnin tärkeyttä esittelemällä kuvitteellisen leikin ja kielellisten taitojen yhteyksiä. Tutkimuksen lapset arvioitiin ChIPPA-arviointimenetelmää käyttäen ja tilanteet videoitiin luotettavuuden lisäämiseksi. Tutkimusjoukko koostui 31 suomalaisesta 3v 6kk – 3v 11kk ikäisestä lapsesta. Tutkimus toteutettiin turkulaisissa päiväkodeissa ja tulokset käsiteltiin määrällisesti tilasto-ohjelmalla.
Tutkimustulosten perusteella suomalaisten ja australialaisten lasten arviointien tuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tutkimukseen osallistuneista lapsista 64,5 % ylittivät arviointimenetelmän normaaliin kehitykseen viittaavan raja-arvon. Yhteenvetona voidaan todeta, että tämän tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä ChIPPA-arviointimenetelmän soveltuvuudesta myös suomalaisten 3-vuotiaiden arviointiin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ChIPPA-arviointimenetelmän soveltuvuutta suomalaisten 3-vuotiaiden lasten arvioinnissa. Tutkimuksessa selvitettiin, onko suomalaisten ja australialaisten lasten tuloksista löydettävissä tilastollisesti merkitseviä eroja, ja voidaanko australialaisilla lapsilla tehdyn tutkimuksen perusteella asetettua normaaliin kehitykseen viittaavia raja-arvoja käyttää suomalaisten 3-vuotiaiden lasten arvioinnissa. Teoreettisen viitekehyksen tarkoituksena oli perustella kuvitteellisen leikin arvioinnin tärkeyttä esittelemällä kuvitteellisen leikin ja kielellisten taitojen yhteyksiä. Tutkimuksen lapset arvioitiin ChIPPA-arviointimenetelmää käyttäen ja tilanteet videoitiin luotettavuuden lisäämiseksi. Tutkimusjoukko koostui 31 suomalaisesta 3v 6kk – 3v 11kk ikäisestä lapsesta. Tutkimus toteutettiin turkulaisissa päiväkodeissa ja tulokset käsiteltiin määrällisesti tilasto-ohjelmalla.
Tutkimustulosten perusteella suomalaisten ja australialaisten lasten arviointien tuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tutkimukseen osallistuneista lapsista 64,5 % ylittivät arviointimenetelmän normaaliin kehitykseen viittaavan raja-arvon. Yhteenvetona voidaan todeta, että tämän tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä ChIPPA-arviointimenetelmän soveltuvuudesta myös suomalaisten 3-vuotiaiden arviointiin.