Katsaus nuoren taitoluistelijan tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin selän ja lantion alueella
Talus, Annukka; Siimos, Martina (2010)
Talus, Annukka
Siimos, Martina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116657
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nuoren taitoluistelijan tuki- ja liikuntaelimistön tyypillisiä ongelmia selän ja lantion alueella. Tarkoituksena oli tehdä tilannekatsaus taitoluistelun aiheuttamista ongelmista ja vammoista nuorelle luistelijalle.
Tutkimusta varten muodostettiin koeryhmä, joka koostui neljästä 11-vuotiaasta Kooveen taitoluistelijasta. Heidät valittiin koeryhmään iän ja taitojen sekä harjoitteluintensiteetin perusteella, sillä vuosittain heille kertyy 500–600 harjoitustuntia. Koehenkilöiltä tutkittiin ryhti ja mitattiin vartalon syvien lihasten paksuutta, selkärangan liikkuvuutta, alaraajojen lihaskireyttä, skolioosia sekä lihasmassan määrää.
Taitoluistelu on selkeästi elimistöä yksipuolisesti kuormittava laji. Hyppyjen alastulo suoritetaan aina samalle alaraajalle, joka aiheuttaa lihaskireyksiä kyseisen raajan tietyille lihasryhmille. Kehitysvaiheessa olevan nuoren selkärankaan ja lantioon kohdistuu myös valtavia voimia toistuvien hyppyjen seurauksena. Yksipuolisesti kuormittava laji oli aiheuttanut epäsymmetriaa ylävartalon alueella sekä muutoksia selkärangan kaarien muodossa. Jokaisella koehenkilöllä ilmeni lannerangan yliliikkuvuutta sekä rintarangan jäykkyyttä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että oheisharjoittelussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota tasapainoisen lihassymmetrian ja liikkuvuuden ylläpitämiseen. Vammojen ennaltaehkäisemiseksi venyttelyn ja voimaharjoittelun tulisi olla tasapainossa. Vahvoilla keskivartalon lihaksilla voitaisiin vähentää selkärankaan, lantioon ja lonkkaniveliin kohdistuvaa kuormitusta. Vahvat keskivartalonlihakset auttavat luistelijaa säilyttämään hallitun asennon piruettien ja hyppyjen aikana.
Tutkimusta varten muodostettiin koeryhmä, joka koostui neljästä 11-vuotiaasta Kooveen taitoluistelijasta. Heidät valittiin koeryhmään iän ja taitojen sekä harjoitteluintensiteetin perusteella, sillä vuosittain heille kertyy 500–600 harjoitustuntia. Koehenkilöiltä tutkittiin ryhti ja mitattiin vartalon syvien lihasten paksuutta, selkärangan liikkuvuutta, alaraajojen lihaskireyttä, skolioosia sekä lihasmassan määrää.
Taitoluistelu on selkeästi elimistöä yksipuolisesti kuormittava laji. Hyppyjen alastulo suoritetaan aina samalle alaraajalle, joka aiheuttaa lihaskireyksiä kyseisen raajan tietyille lihasryhmille. Kehitysvaiheessa olevan nuoren selkärankaan ja lantioon kohdistuu myös valtavia voimia toistuvien hyppyjen seurauksena. Yksipuolisesti kuormittava laji oli aiheuttanut epäsymmetriaa ylävartalon alueella sekä muutoksia selkärangan kaarien muodossa. Jokaisella koehenkilöllä ilmeni lannerangan yliliikkuvuutta sekä rintarangan jäykkyyttä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että oheisharjoittelussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota tasapainoisen lihassymmetrian ja liikkuvuuden ylläpitämiseen. Vammojen ennaltaehkäisemiseksi venyttelyn ja voimaharjoittelun tulisi olla tasapainossa. Vahvoilla keskivartalon lihaksilla voitaisiin vähentää selkärankaan, lantioon ja lonkkaniveliin kohdistuvaa kuormitusta. Vahvat keskivartalonlihakset auttavat luistelijaa säilyttämään hallitun asennon piruettien ja hyppyjen aikana.