Perhepäivähoitajien perehdyttäminen : Perhepäivähoitajien perehdyttämiskansio Kemin kaupungille
Tapio, Sanna (2010)
Tapio, Sanna
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116581
Tiivistelmä
Tekijä: Sanna Tapio
Työn nimi: Perhepäivähoitajien perehdyttäminen. Perhepäivähoitajien perehdyttämiskansio Kemin kaupungille.
Sivuja (+ liitteitä): 41 + (6)
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten Kemin kaupungin perhepäivähoitajien perehdyttäminen on hoidettu ja miten se toivotaan hoidettavan jatkossa. Selvityksen perusteella on laadittu perhepäivähoitajien perehdyttämiskansio Kemin kaupungille. Perhepäivähoitajien perehdyttämiskansion tavoitteena on toimia apuvälineenä ja muistilistana perhepäivähoitajille ja perhepäivähoidon ohjaajille. Lähtökohtana oli tehdä perehdyttämiskansiosta mahdollisimman kattava ja ajantasainen joka palvelee myös pitkään alalla työskennelleitä. Tavoitteena oli myös, että perehdyttämiskansio ja siihen liitetty mentorointi muodostuisivat osaksi uusien perhepäivähoitajien perehdyttämiskäytäntöä.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Toiminnallinen opinnäytetyöni sisältää perehdyttämiskansion sekä raporttiosuuden. Raportin teoriaosuudessa käyn läpi toiminnallisen opinnäytetyön muotoa, tavoitteita ja perehdyttämistä. Käyn läpi perhepäivähoitoa varhaiskasvatuksessa sekä tuon esille myös Kemin kaupungin perhepäivähoitoa. Raportissa selvitän myös opinnäytetyöprosessia aiheen valitsemisesta kansion valmistumiseen. Raportin loppuosassa käyn läpi kyselyn tuloksia ja analysoin niitä.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyöni on toiminnallista tutkimusta. Toiminnallisen siitä tekee tutkimuksen tuloksena Kemin kaupungille tehtävä Perhepäivähoitajien perehdyttämiskansio, jonka tarkoituksena on edesauttaa perhepäivähoitajien perehdyttämistä. Olen rakentanut opinnäytetyöni aineistonkeruun ja analyysini soveltaen niissä tieteellistä aineistotriangulaatiota, mikä tarkoittaa kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmetodin yhdistämistä samassa tutkimuksessa.
Keskeiset tutkimustulokset: Kemin kaupungin perhepäivähoitajille suunnatun kyselyn, suunnittelukokouksien, perhepäivähoidon kehittämispäivän ja perhepäivähoitajien työpaikkapalaverista saatujen tulosten perusteella näkemykset perehdyttämisestä olivat erittäin samansuuntaisia. Perehdyttäminen nähtiin tärkeänä ja perehdyttämiskansio osana sitä. Tutkimuksessa ilmeni, että perehdyttämiskansiota toivottiin myös sähköisenä versiona. Mentorointi koettiin myös erittäin tärkeänä perehdyttämisessä.
Johtopäätökset: Laki velvoittaa työnantajaa perehdyttämään työntekijänsä, mutta ennen kaikkea hyvä perehdytys on työnantajan etu ja voimavara tulevaisuutta silmälläpitäen. Perehdyttäminen on tavoitteellista ja suunniteltua, jotta perhepäivähoitajien perehdyttäminen saavuttaa nämä tavoitteet perehdyttämiskansio ja siihen liitetty mentorointi otetaan osaksi uusien perhepäivähoitajien perehdyttämiskäytäntöä.
Asiasanat: perehdyttäminen, perehdyttämiskansio, perhepäivähoito, mentorointi
Työn nimi: Perhepäivähoitajien perehdyttäminen. Perhepäivähoitajien perehdyttämiskansio Kemin kaupungille.
Sivuja (+ liitteitä): 41 + (6)
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten Kemin kaupungin perhepäivähoitajien perehdyttäminen on hoidettu ja miten se toivotaan hoidettavan jatkossa. Selvityksen perusteella on laadittu perhepäivähoitajien perehdyttämiskansio Kemin kaupungille. Perhepäivähoitajien perehdyttämiskansion tavoitteena on toimia apuvälineenä ja muistilistana perhepäivähoitajille ja perhepäivähoidon ohjaajille. Lähtökohtana oli tehdä perehdyttämiskansiosta mahdollisimman kattava ja ajantasainen joka palvelee myös pitkään alalla työskennelleitä. Tavoitteena oli myös, että perehdyttämiskansio ja siihen liitetty mentorointi muodostuisivat osaksi uusien perhepäivähoitajien perehdyttämiskäytäntöä.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Toiminnallinen opinnäytetyöni sisältää perehdyttämiskansion sekä raporttiosuuden. Raportin teoriaosuudessa käyn läpi toiminnallisen opinnäytetyön muotoa, tavoitteita ja perehdyttämistä. Käyn läpi perhepäivähoitoa varhaiskasvatuksessa sekä tuon esille myös Kemin kaupungin perhepäivähoitoa. Raportissa selvitän myös opinnäytetyöprosessia aiheen valitsemisesta kansion valmistumiseen. Raportin loppuosassa käyn läpi kyselyn tuloksia ja analysoin niitä.
Metodologinen esittely: Opinnäytetyöni on toiminnallista tutkimusta. Toiminnallisen siitä tekee tutkimuksen tuloksena Kemin kaupungille tehtävä Perhepäivähoitajien perehdyttämiskansio, jonka tarkoituksena on edesauttaa perhepäivähoitajien perehdyttämistä. Olen rakentanut opinnäytetyöni aineistonkeruun ja analyysini soveltaen niissä tieteellistä aineistotriangulaatiota, mikä tarkoittaa kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmetodin yhdistämistä samassa tutkimuksessa.
Keskeiset tutkimustulokset: Kemin kaupungin perhepäivähoitajille suunnatun kyselyn, suunnittelukokouksien, perhepäivähoidon kehittämispäivän ja perhepäivähoitajien työpaikkapalaverista saatujen tulosten perusteella näkemykset perehdyttämisestä olivat erittäin samansuuntaisia. Perehdyttäminen nähtiin tärkeänä ja perehdyttämiskansio osana sitä. Tutkimuksessa ilmeni, että perehdyttämiskansiota toivottiin myös sähköisenä versiona. Mentorointi koettiin myös erittäin tärkeänä perehdyttämisessä.
Johtopäätökset: Laki velvoittaa työnantajaa perehdyttämään työntekijänsä, mutta ennen kaikkea hyvä perehdytys on työnantajan etu ja voimavara tulevaisuutta silmälläpitäen. Perehdyttäminen on tavoitteellista ja suunniteltua, jotta perhepäivähoitajien perehdyttäminen saavuttaa nämä tavoitteet perehdyttämiskansio ja siihen liitetty mentorointi otetaan osaksi uusien perhepäivähoitajien perehdyttämiskäytäntöä.
Asiasanat: perehdyttäminen, perehdyttämiskansio, perhepäivähoito, mentorointi