Hyvät käytännöt hevos- ja sikatalouden fyysisen työkuormituksen vähentäjänä
Malila, Minna (2010)
Malila, Minna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116478
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä hyviä käytäntöjä hevos-ja sikatalouteen fyysisen työkuormituksen vähentämiseksi. Tavoitteena oli tuottaa aineistoa Työterveyslaitoksen Internet-tietopankkiin, joka sisältää jo ennestään hyviä käytäntöjä maatalouden muilta tuotantosuunnilta. Opinnäytetyö oli osa Työterveyslaitoksen Erkki II -projektia, joka toteutettiin Melan työturvallisuusvaroilla.
Hyvien käytäntöjen kerääminen toteutettiin tilakäyntien, lehtikirjoitusten, Internet-hakujen ja ilmoitusten, Farmari-näyttelyyn osallistumisen sekä erilaisten paikallisten koulutusten / infojen avulla. Hyvien käytäntöjen keräämisessä painotettiin osallistuvaa menetelmää, jossa maallikot ja ammattilaiset keskustelevat avoimesti. Tähän käytännön tietoon yhdistettiin näyttöön perustuvaa tietoa varmentamaan hyvien käytäntöjen vaikuttavuutta. Hyvien käytäntöjen arviointi tehtiin laaja-alaisesti itsearvioinnin, projektiryhmän arvioinnin sekä asiantuntijapaneelin avulla.
Asiantuntijapaneelin hyväksymät hyvät käytännöt (31 kpl) tiivistettiin kukin yhdelle sivulle, jotta ratkaisujen etsiminen ja hyödyntäminen tietokoneella olisi mahdollisimman helppoa. Jokaisessa ratkaisussa on ratkaisun nimi ja nimen selite, valokuva, ratkaisun kuvaus, ratkaisun perustelu er-gonomian kannalta, muuta huomioitavaa, linkit ratkaisua myyvien yritysten sivuille ja ratkaisuun liittyvä yleistajuinen ja tieteellinen kirjallisuus.
Hyvien käytäntöjen siirtäminen käytäntöön aloitettiin varhaisessa vaiheessa paikallisten koulutusten sekä lehtikirjoitusten avulla. Lisäksi hyvistä käytännöistä tullaan julkaisemaan artikkelit Fysioterapia -lehdessä ja Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä. Hyvien käytäntöjen siirtäminen käytäntöön jatkuu myös Työterveyslaitoksen Internet-tietopankin avulla.
Jatkossa tietopankkia ja opinnäytetyön kirjallista osuutta voivat hyödyntää maatalouden työntekijät, alan oppilaitokset (maatalous, terveydenhuolto), maatalousneuvojat, työterveyshuoltoyksiköt, kuntoutuslaitokset, työsuojelutarkastajat, vakuutusyhtiöt ja tutkijat.
Hyvien käytäntöjen kerääminen toteutettiin tilakäyntien, lehtikirjoitusten, Internet-hakujen ja ilmoitusten, Farmari-näyttelyyn osallistumisen sekä erilaisten paikallisten koulutusten / infojen avulla. Hyvien käytäntöjen keräämisessä painotettiin osallistuvaa menetelmää, jossa maallikot ja ammattilaiset keskustelevat avoimesti. Tähän käytännön tietoon yhdistettiin näyttöön perustuvaa tietoa varmentamaan hyvien käytäntöjen vaikuttavuutta. Hyvien käytäntöjen arviointi tehtiin laaja-alaisesti itsearvioinnin, projektiryhmän arvioinnin sekä asiantuntijapaneelin avulla.
Asiantuntijapaneelin hyväksymät hyvät käytännöt (31 kpl) tiivistettiin kukin yhdelle sivulle, jotta ratkaisujen etsiminen ja hyödyntäminen tietokoneella olisi mahdollisimman helppoa. Jokaisessa ratkaisussa on ratkaisun nimi ja nimen selite, valokuva, ratkaisun kuvaus, ratkaisun perustelu er-gonomian kannalta, muuta huomioitavaa, linkit ratkaisua myyvien yritysten sivuille ja ratkaisuun liittyvä yleistajuinen ja tieteellinen kirjallisuus.
Hyvien käytäntöjen siirtäminen käytäntöön aloitettiin varhaisessa vaiheessa paikallisten koulutusten sekä lehtikirjoitusten avulla. Lisäksi hyvistä käytännöistä tullaan julkaisemaan artikkelit Fysioterapia -lehdessä ja Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä. Hyvien käytäntöjen siirtäminen käytäntöön jatkuu myös Työterveyslaitoksen Internet-tietopankin avulla.
Jatkossa tietopankkia ja opinnäytetyön kirjallista osuutta voivat hyödyntää maatalouden työntekijät, alan oppilaitokset (maatalous, terveydenhuolto), maatalousneuvojat, työterveyshuoltoyksiköt, kuntoutuslaitokset, työsuojelutarkastajat, vakuutusyhtiöt ja tutkijat.