Tuloksellisuuden keinoin kohti parempaa kokonaisuutta : julkisen ruokapalvelun kehittämissuunnitelma
Rantanen, Anu (2010)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010113016455
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010113016455
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää keskisuuren kunnan ruokapalvelua tuloksellisuuden näkökulmasta. Toiminnasta haluttiin tehdä tavoitehakuista, virtaviivaista ja mittareiden muodossa todennettavaa. Kokonaisvaltaiseen suorituskykyyn tähtäävät mittaristot sisältävät taloudellisten mittareiden lisäksi toiminnallisia sekä laadullisia mittareita. Kehittämistyössä oli nähtävissä kaksi kehittämisen sykliä, joista toinen keskittyi historia-analyysin pohjalta tehtyihin havaintoihin ja toinen nykytilanteesta tehtyyn analyysiin. Analyysien laadinnassa käytettiin menetelminä haastatteluja, havaintoja sekä kohde organisaation toimintaan liittyviä asiakirjoja. Teoreettisessa osassa käsiteltiin tuloksellisuuden käsitettä, jonka pohjalta todelliset kehittämistoimet muotoutuivat. Balanced scorecardia käsittelevässä teoriassa luotiin silmäys menetelmään yleisellä tasolla, sekä avattiin julkiselle sektorille suunniteltua sovellusta eli tasapainoisen onnistumisen strategiaa. Lisäksi teoriassa käsiteltiin mittaamista käsitteenä sekä prosesseja. Empiirinen osa toteutettiin konstruktiivisen tutkimuksen näkökulmaa hyödyntäen.
Kehittämistyön konkreettisena tuloksena luotiin ruokapalvelulle toiminnan mittausjärjestelmä. Mittausjärjestelmässä käsiteltiin neljää keskeistä ruokapalvelun toiminnan kannalta tärkeää näkökulmaa. Näkökulmiksi valittiin talous, asiakas/vaikuttavuus, sisäinen tehokkuus ja henkilöstö. Käsiteltäville näkökulmille valittiin kriittiset menestystekijät sekä luotiin mittarit niiden arviointiin. Kehittämistyötä itsessään voidaan myös pitää tuloksena, koska työssä on nähtävissä koko ruokapalvelun elinkaari historiasta nykypäivään. Kehityskaaren myötä toiminnan ymmärrys laajenee myös päättäjien tasolle. Kehittämistyö kohdeorganisaatiossa jatkuu, koska mittariston testaaminen ja arviointi jäi tämän työn ulkopuolelle. Lisäksi kohdeorganisaatiossa jatketaan prosessien pilkkomista ja kuvaamista.
Kehittämistyön haasteina voidaan pitää henkilöstön ja johdon sitouttamista. Kehittäjän rooli korostui ja hän teki paljon itsenäisiä ratkaisuja, jotta kehittämistyö saatiin etenemään. Tulevaisuus näyttää tehtiinkö mittaristosta liian raskas. Mittariston arviointia on mielekästä tehdä vasta kun mittariston käytöstä on konkreettista näyttöä.
Kehittämistyön konkreettisena tuloksena luotiin ruokapalvelulle toiminnan mittausjärjestelmä. Mittausjärjestelmässä käsiteltiin neljää keskeistä ruokapalvelun toiminnan kannalta tärkeää näkökulmaa. Näkökulmiksi valittiin talous, asiakas/vaikuttavuus, sisäinen tehokkuus ja henkilöstö. Käsiteltäville näkökulmille valittiin kriittiset menestystekijät sekä luotiin mittarit niiden arviointiin. Kehittämistyötä itsessään voidaan myös pitää tuloksena, koska työssä on nähtävissä koko ruokapalvelun elinkaari historiasta nykypäivään. Kehityskaaren myötä toiminnan ymmärrys laajenee myös päättäjien tasolle. Kehittämistyö kohdeorganisaatiossa jatkuu, koska mittariston testaaminen ja arviointi jäi tämän työn ulkopuolelle. Lisäksi kohdeorganisaatiossa jatketaan prosessien pilkkomista ja kuvaamista.
Kehittämistyön haasteina voidaan pitää henkilöstön ja johdon sitouttamista. Kehittäjän rooli korostui ja hän teki paljon itsenäisiä ratkaisuja, jotta kehittämistyö saatiin etenemään. Tulevaisuus näyttää tehtiinkö mittaristosta liian raskas. Mittariston arviointia on mielekästä tehdä vasta kun mittariston käytöstä on konkreettista näyttöä.