KIELIKERHO MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN SUOMEN KIELEN OPPIMISEN TUKENA PÄIVÄKODISSA
Juhola, Aino; Stenius, Maria-Elisa (2010)
Juhola, Aino
Stenius, Maria-Elisa
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916168
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Juhola, Aino & Stenius, Maria-Elisa. Kielikerho maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukena päiväkodissa. Helsinki syksy 2010, s.102, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialankoulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Opinnäytetyö on produktiomuotoinen ja se toteutettiin yhteistyössä Rautpihan päiväkodin kanssa. Työ koostuu raportista ja produktista. Produkti on kerhokansio, joka on koottu suunnitelluista, toteutetuista sekä arvioiduista kerhokerroista. Kerhoja järjestettiin seitsemän kertaa päiväkodin lapsille pienryhmätoimintana ja niistä koottiin päiväkodin työtä kehittävä ja työn apuna oleva kansio suomen kieltä tukevia kerhoja järjestettäessä. Kansio koostuu hyviksi havaituista leikeistä, lauluista sekä ohjeista, jotka on poimittu seitsemästä eri teemoin rakennetuista kerhokerroista. Se sisältää myös tekemiämme ja käyttämiämme kuvakortteja sekä muita askartelumalleja.
Kerhossa oli viisi 4- ja 5-vuotiasta lasta ja heidät kerhoon valitsi päiväkodin henkilökunta, suomen kielen tuen tarpeen perusteella. Kerhot suunniteltiin käyttäen pääkaupunkiseudun asettamaa suomi toisena kielenä -kerhon mallia. Kerhoa pidettiin kerran viikossa seitsemän viikon ajan. Jokaisella kerhokerralla oli oma teemansa ja tavoitteensa. Yhtenä arviointimenetelmänä oli videointi. Palautetta on saatu itsearvioinnin lisäksi mukana olleelta työntekijältä sekä kerhon lapsilta. Arvioinnin avulla pystyttiin kehittämään kerhotoimintaa edelleen sekä arvioimaan tavoitteidemme onnistumista ja toimintamme toimivuutta.
Työn teoreettinen viitekehys on muotoutunut produktioomme liittyvistä aihepiireistä. Raporttiosassa avataan maahanmuuttajataustaisten lasten käsitettä sekä varhaiskasvatuspalvelujen järjestämistä maahanmuuttajataustaisten lasten tueksi. Raportissa käsitellään myös suomi toisena kielenä –opetusta päivähoidossa sekä lasten kielenkehityksen tukemista eri keinoin. Teoreettisen alkuosan jälkeen raportissa kuvataan opinnäytetyön prosessia: kerhokertojen suunnitteluvaihetta, toteuttamisvaihetta sekä palautetta ja arviointia. Lopussa on pohdinta.
Opinnäytetyö on luonteeltaan työelämälähtöinen ja helposti sovellettavissa lasten kanssa työskenneltäessä. Työ antaa hyödyllistä tietoa maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa toimimiseen ja suomen kieltä tukevan kerhon toteuttamiseen.
Asiasanat: maahanmuuttajat, produktio, monikulttuurisuus, varhaiskasvatus, suomen kieli, kerhotoiminta
Juhola, Aino & Stenius, Maria-Elisa. Kielikerho maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukena päiväkodissa. Helsinki syksy 2010, s.102, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialankoulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Opinnäytetyö on produktiomuotoinen ja se toteutettiin yhteistyössä Rautpihan päiväkodin kanssa. Työ koostuu raportista ja produktista. Produkti on kerhokansio, joka on koottu suunnitelluista, toteutetuista sekä arvioiduista kerhokerroista. Kerhoja järjestettiin seitsemän kertaa päiväkodin lapsille pienryhmätoimintana ja niistä koottiin päiväkodin työtä kehittävä ja työn apuna oleva kansio suomen kieltä tukevia kerhoja järjestettäessä. Kansio koostuu hyviksi havaituista leikeistä, lauluista sekä ohjeista, jotka on poimittu seitsemästä eri teemoin rakennetuista kerhokerroista. Se sisältää myös tekemiämme ja käyttämiämme kuvakortteja sekä muita askartelumalleja.
Kerhossa oli viisi 4- ja 5-vuotiasta lasta ja heidät kerhoon valitsi päiväkodin henkilökunta, suomen kielen tuen tarpeen perusteella. Kerhot suunniteltiin käyttäen pääkaupunkiseudun asettamaa suomi toisena kielenä -kerhon mallia. Kerhoa pidettiin kerran viikossa seitsemän viikon ajan. Jokaisella kerhokerralla oli oma teemansa ja tavoitteensa. Yhtenä arviointimenetelmänä oli videointi. Palautetta on saatu itsearvioinnin lisäksi mukana olleelta työntekijältä sekä kerhon lapsilta. Arvioinnin avulla pystyttiin kehittämään kerhotoimintaa edelleen sekä arvioimaan tavoitteidemme onnistumista ja toimintamme toimivuutta.
Työn teoreettinen viitekehys on muotoutunut produktioomme liittyvistä aihepiireistä. Raporttiosassa avataan maahanmuuttajataustaisten lasten käsitettä sekä varhaiskasvatuspalvelujen järjestämistä maahanmuuttajataustaisten lasten tueksi. Raportissa käsitellään myös suomi toisena kielenä –opetusta päivähoidossa sekä lasten kielenkehityksen tukemista eri keinoin. Teoreettisen alkuosan jälkeen raportissa kuvataan opinnäytetyön prosessia: kerhokertojen suunnitteluvaihetta, toteuttamisvaihetta sekä palautetta ja arviointia. Lopussa on pohdinta.
Opinnäytetyö on luonteeltaan työelämälähtöinen ja helposti sovellettavissa lasten kanssa työskenneltäessä. Työ antaa hyödyllistä tietoa maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa toimimiseen ja suomen kieltä tukevan kerhon toteuttamiseen.
Asiasanat: maahanmuuttajat, produktio, monikulttuurisuus, varhaiskasvatus, suomen kieli, kerhotoiminta