Espoon keskuksen aikuissosiaalityön toimijoiden näkemyksiä uudesta palveluneuvontamallista
Boman, Maria; Holappa, Johanna (2010)
Boman, Maria
Holappa, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112815991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112815991
Tiivistelmä
Uusi toimeentulotukilaki astui voimaan vuonna 2008. Uuden lain mukaan kansalaisella on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemässä arkipäivässä. Lisäksi kansalaisella on tarvittaessa oikeus tavata sosiaalialan ammattilainen seitsemän arkipäivän kuluessa. Lain myötä sosi-aalipalvelutoimistojen toiminnan kehittäminen tuli tarpeelliseksi. Espoon keskuksessa kehittämisen tuloksena ja vastauksena lain luomiin vaateisiin syntyi uusi palveluneuvontamalli.
Opinnäytetyömme käsittelee uutta palveluneuvontamallia 1.2.2010 - 31.5.2010. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla sosiaalipalvelutoimiston eri ammattiryhmiä edustavien työntekijöiden näkemyksiä ja arvioita uuden palvelumallin mukanaan tuomista muutoksista. Tässä tutkimuksessa pyrimme tuottamaan arvioivaa tietoa Espoon keskuksen uudesta palveluneuvontamallista ja sen vaikutuksista sosiaalipalvelutoimiston työntekijöiden toimintaan. Opinnäytetyö on tehty Laurea-ammattikorkeakoulun ja Espoon kaupungin yhteisessä Aikuisten sosiaalipalvelujen kehittämis-hankkeessa.
Opinnäytetyömme on luonteeltaan kuvaileva tutkielma, jonka avulla pyritään arvioimaan myös palveluneuvonnan kehittämistä. Arviointi oli tässä opinnäytetyössä lähinnä prosessin- ja vaikuttavuuden arviointia. Opinnäytetyömme teoreettinen perusta muodostui tutkimuksemme keskeisistä käsitteistä, jotka olivat sosiaalityö, aikuissosiaalityö, palveluohjaus, palveluneuvonta, moniammatillinen tiimityö ja ammattietiikka. Työhömme liittyivät läheisesti myös arviointi ja työn kehittäminen. Tutkimuksemme on lähestymistavaltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkielma. Aineiston keruu tapahtui puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Kohdejoukkomme koostui seitsemästä Espoon keskuksen sosiaalipalvelutoimiston työntekijästä. Analyysimenetelmänä käytimme teemoittelua. Aineiston järjestelyssä käytettiin sisällönanalyysin periaatteita mukailevaa luokittelua.
Tulokset osoittivat palveluneuvonnan työntekijöiden ajattelevan, että palveluneuvonnan kehittämisen takana on ennen kaikkea asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tarpeet. Kaikille työntekijöille palvelumallin aiheuttama työnkuvien muutos ei kuitenkaan ollut mieluinen. Työntekijöiden mukaan moniammatillinen yhteistyö oli sujunut pääosin hyvin. Mielestämme ammattiryhmien välistä kamppailua omasta asemasta työyhteisössä oli kuitenkin aistittavissa. Uuden palveluneuvontamallin myötä palveluneuvontatyön arvostus oli kasvanut, työnkuvat olivat selkiytyneet ja tiimityön merkitys noussut. Uusille asiakkaille palveluneuvontamallista nähtiin olevan pelkästään hyötyä, mutta vanhojen asiakkaiden asema mallissa mietitytti joitakin työntekijöitä. Tuloksissa korostui lisäksi palveluneuvontatiskillä tapahtuvan asiakkaiden arvioinnin eettisyys ja oikeudenmukaisuus, johon tulee työntekijöiden mielestä kiinnittää huomiota.
Uusi palveluneuvontamalli on kasvattanut palveluneuvonnan roolia sosiaalipalvelutoimiston osana. Tulevaisuus näyttää, miten jatkuvasti kehittyvä palveluneuvontamalli pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, kun palvelumalli muuttuu jälleen 1.11.2010.
Opinnäytetyömme käsittelee uutta palveluneuvontamallia 1.2.2010 - 31.5.2010. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla sosiaalipalvelutoimiston eri ammattiryhmiä edustavien työntekijöiden näkemyksiä ja arvioita uuden palvelumallin mukanaan tuomista muutoksista. Tässä tutkimuksessa pyrimme tuottamaan arvioivaa tietoa Espoon keskuksen uudesta palveluneuvontamallista ja sen vaikutuksista sosiaalipalvelutoimiston työntekijöiden toimintaan. Opinnäytetyö on tehty Laurea-ammattikorkeakoulun ja Espoon kaupungin yhteisessä Aikuisten sosiaalipalvelujen kehittämis-hankkeessa.
Opinnäytetyömme on luonteeltaan kuvaileva tutkielma, jonka avulla pyritään arvioimaan myös palveluneuvonnan kehittämistä. Arviointi oli tässä opinnäytetyössä lähinnä prosessin- ja vaikuttavuuden arviointia. Opinnäytetyömme teoreettinen perusta muodostui tutkimuksemme keskeisistä käsitteistä, jotka olivat sosiaalityö, aikuissosiaalityö, palveluohjaus, palveluneuvonta, moniammatillinen tiimityö ja ammattietiikka. Työhömme liittyivät läheisesti myös arviointi ja työn kehittäminen. Tutkimuksemme on lähestymistavaltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkielma. Aineiston keruu tapahtui puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Kohdejoukkomme koostui seitsemästä Espoon keskuksen sosiaalipalvelutoimiston työntekijästä. Analyysimenetelmänä käytimme teemoittelua. Aineiston järjestelyssä käytettiin sisällönanalyysin periaatteita mukailevaa luokittelua.
Tulokset osoittivat palveluneuvonnan työntekijöiden ajattelevan, että palveluneuvonnan kehittämisen takana on ennen kaikkea asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden tarpeet. Kaikille työntekijöille palvelumallin aiheuttama työnkuvien muutos ei kuitenkaan ollut mieluinen. Työntekijöiden mukaan moniammatillinen yhteistyö oli sujunut pääosin hyvin. Mielestämme ammattiryhmien välistä kamppailua omasta asemasta työyhteisössä oli kuitenkin aistittavissa. Uuden palveluneuvontamallin myötä palveluneuvontatyön arvostus oli kasvanut, työnkuvat olivat selkiytyneet ja tiimityön merkitys noussut. Uusille asiakkaille palveluneuvontamallista nähtiin olevan pelkästään hyötyä, mutta vanhojen asiakkaiden asema mallissa mietitytti joitakin työntekijöitä. Tuloksissa korostui lisäksi palveluneuvontatiskillä tapahtuvan asiakkaiden arvioinnin eettisyys ja oikeudenmukaisuus, johon tulee työntekijöiden mielestä kiinnittää huomiota.
Uusi palveluneuvontamalli on kasvattanut palveluneuvonnan roolia sosiaalipalvelutoimiston osana. Tulevaisuus näyttää, miten jatkuvasti kehittyvä palveluneuvontamalli pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, kun palvelumalli muuttuu jälleen 1.11.2010.