"Kaksi on paatissa soutajaa" : työelämän esimiesten ja nuorten työntekijöiden käsityksiä alaistaidoista
Jokinen, Sanna-Mari (2010)
Jokinen, Sanna-Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112815977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112815977
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön kontekstina on työelämän muutos ja sen mukanaan tuomat vaikutukset työntekijän arkeen ja hyvinvointiin. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan työntekijöihin kohdistuvia odotuksia alaistaitojen näkökulmasta ja työntekijän alaistaitoja tukevaa johtamista. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan työelämän esimiesten ja nuorten työntekijöiden käsityksiä alaistaidoista. Opinnäytetyötä varten kerättiin kaksi kvalitatiivista tutkimusaineistoa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa haastateltiin teemahaastattelua käyttäen neljää työelämän esimiestä tai perehdyttäjäasemassa olevaa. Tarkastelun kohteena ovat seuraavat asiat: miten haastateltavat ymmärsivät käsitteen alaistaito ja millaisia alaistaitoja nuoret työntekijät haastateltavien mielestä omaavat. Toisessa osatutkimuksessa käytettiin sähköistä, avointa kyselyä, joka suunnattiin 103:lle Laurea-ammattikorkeakoulun tradenomi-, sosionomi-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijalle. Opiskelijoilta tiedusteltiin, mitä he ymmärtävät termillä alaistaito sekä millaisia alaistaitoja ja kehityskohteita he kokevat omaavansa. Tutkimuksessa vertaillaan näitä aineistoja. Aineistot analysoitiin teemoittelemalla.
Tulosten mukaan työelämän esimiehet ymmärsivät alaistaidot työntekijän kokonaisvaltaiseksi asenteeksi työtä, työtovereita ja työpaikkaa kohtaan. Nuoret puolestaan ymmärsivät alaistaidot enemmän hyvän työntekijän ominaisuuksiksi, taidoiksi tai hyvän työntekijän kriteereiksi. Esimiehet nimesivät nuorten vahvuuksiksi aktiivisuuden, positiivisuuden ja oppimiskyvyn. Myös nuorten sosiaalisuus, tietotekninen osaaminen ja uusimman tiedon omaaminen nähtiin vahvuuksina. Nuoret nimesivät puolestaan useimmiten vahvuuksikseen ymmärtäväisyyden, avoimuuden, vastuullisuuden ja tunnollisuuden. Työpaikalle tullessa nuorilla tulisi olla työelämän edustajien mielestä työelämän perusasiat hallussa, kuten sopimuksista kiinni pitäminen, käytöstavat ja työaikojen noudattaminen. Nuoret kokivat kehityskohteikseen useimmiten ammattiosaamisen kehittämisen, palautteen vastaanottamisen ja antamisen sekä kärsivällisyyden lisäämisen.
Tutkimus osoittaa, että alaistaidot koettiin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. Alaistaidot osoittautuivat hyvin yksilöllisiksi ja henkilökohtaisiksi. Nuorilla oli selkeä käsitys siitä, mitä heiltä odotetaan työelämässä, mutta työelämän edustajien mukaan nuorilla olisi vielä paljon opittavaa alaistaidoista ja työelämän käytännöistä. Jotta erilaisiin työyhteisöjen ongelmatilanteisiin voitaisiin vaikuttaa jo ennaltaehkäisevästi, aihetta tulisi ehdottomasti käsitellä ammatillisissa oppilaitoksissa. Myös aktiivisempi keskustelu alaistaidoista työyhteisössä nostaisi alaistaidot ja psykologisen sopimuksen paremmin tiedostettavaksi ja tekisi alaistaidoista näkyvämpiä.
Tulosten mukaan työelämän esimiehet ymmärsivät alaistaidot työntekijän kokonaisvaltaiseksi asenteeksi työtä, työtovereita ja työpaikkaa kohtaan. Nuoret puolestaan ymmärsivät alaistaidot enemmän hyvän työntekijän ominaisuuksiksi, taidoiksi tai hyvän työntekijän kriteereiksi. Esimiehet nimesivät nuorten vahvuuksiksi aktiivisuuden, positiivisuuden ja oppimiskyvyn. Myös nuorten sosiaalisuus, tietotekninen osaaminen ja uusimman tiedon omaaminen nähtiin vahvuuksina. Nuoret nimesivät puolestaan useimmiten vahvuuksikseen ymmärtäväisyyden, avoimuuden, vastuullisuuden ja tunnollisuuden. Työpaikalle tullessa nuorilla tulisi olla työelämän edustajien mielestä työelämän perusasiat hallussa, kuten sopimuksista kiinni pitäminen, käytöstavat ja työaikojen noudattaminen. Nuoret kokivat kehityskohteikseen useimmiten ammattiosaamisen kehittämisen, palautteen vastaanottamisen ja antamisen sekä kärsivällisyyden lisäämisen.
Tutkimus osoittaa, että alaistaidot koettiin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. Alaistaidot osoittautuivat hyvin yksilöllisiksi ja henkilökohtaisiksi. Nuorilla oli selkeä käsitys siitä, mitä heiltä odotetaan työelämässä, mutta työelämän edustajien mukaan nuorilla olisi vielä paljon opittavaa alaistaidoista ja työelämän käytännöistä. Jotta erilaisiin työyhteisöjen ongelmatilanteisiin voitaisiin vaikuttaa jo ennaltaehkäisevästi, aihetta tulisi ehdottomasti käsitellä ammatillisissa oppilaitoksissa. Myös aktiivisempi keskustelu alaistaidoista työyhteisössä nostaisi alaistaidot ja psykologisen sopimuksen paremmin tiedostettavaksi ja tekisi alaistaidoista näkyvämpiä.