Osaamispääoman kehittäminen tietointensiivisessa pk-yrityksessä
Törmi, Teija (2010)
Törmi, Teija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615868
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615868
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämishankkeen tavoitteena oli tutkia kohdeorganisaation osaamisen nykytilaa ja verrata sitä strategiasta, toimintaympäristön muutoksesta ja johdon näkemyksestä johdettuihin osaamishaasteisiin. Osaamisvajeisiin pyrittiin löytämään toimenpiteitä kehittämishakkeen lopputuloksena laaditussa osaamisstrategiassa ja osaamisen kehittämissuunnitelmassa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli myös tiivistää kohdeorganisaation osaamispääoman johtaminen osaamispääomaraporttiin (ns tanskalainen malli). Osaamiskartoitus suoritettiin Hätösen (2004) osaamiskartoitusmalliin perustuen. Osaamispääoman johtamisen mallina käytettiin Otalan (2008) mallia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin seuraavista aihealuista: tietopääoma, osaamispääoma, kyvykkyys, osaamispääoman johtaminen, osaamiskartoitus ja osaamisen kehittäminen. Teoreettinen viitekehys painottui osaamisen strategiseen ulottuvuuteen sekä osaamisen kehittämiseen. Tutkimukseen sisältynyt kehittämishanke nojautui teoreettiseen viitekehykseen sekä aiempaan tutkimukseen.
Tutkimuksellinen kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksena. Kehittämishankkeen tutkimusaineisto kerättiin osaamiskartoituksessa syntyneestä kvantitatiivisesta aineistosta sekä kvalitatiivisella strukturoimattomalla haastattelulla. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Osaamisten nykyarvojen keskiarvoja verrattiin tavoiteltujen arvojen keskiarvoihin. Näin saatiin esille kohdeorganisaation osaamisvahvuudet ja osaamisvajeet. Kvantitatiivisesta aineistosta laskettiin myös guru–mittari, joka kertoo kuinka paljon kohdeorganisaatiosta löytyy huippuasiantuntijuutta.
Kehittämishankkeen lopputuotoksena laaditun osaamisstrategian keskeisenä tavoitteena on kehittää kohdeorganisaation strategian kannalta tärkeää osaamista, tiedon jakamista sekä hiljaisen tiedon haltuunottoa ja jakamista. Osaamisen kehittämissuunnitelmassa on pyritty löytämään pk–yritykselle sopivia kehittämistoimia. Tyypillisesti pk–sektori on kiinnostunut tuetusta tai maksuttomasta koulutustarjonnasta. Osaamisen kehittäminen ja toiminnan kehittäminen on pyritty kytkemään yhteen niin että koulutussuunnitelmaan on valikoitu koulutusohjelmia, joihin sisältyy organisaatiota kehittävä kehittämishanke.
Kehittämishankkeen tutkimus osoitti, että kohdeorganisaation osaamisen kehittämistarpeet ovat pitkälti yhteneväiset niiden tulevaisuuden osaamishaasteiden kanssa mitä on esitetty yleisissä tulevaisuuden ennakointiraporteissa. Kohdeorganisaation kriittisimmät osaamistarpeet liittyvät asiakasinformaation hyödyntämiseen, palveluprosessien tehostamiseen, myynti- ja markkinointiosaamiseen ja kehittämisosaamiseen. Tutkimusraportissa on esitetty jatkotutkimuskohteina oppimisverkostojen vaikuttavuutta työprosesseihin ja työmenetelmiin sekä ennakointiraporttien tulevaisuuden osaamishaasteiden yhteyttä pk-yritysten strategisiin tavoitteisiin.
Asiasanat: tietopääoma, osaamispääoma, kyvykkyys, osaamispääoman johtaminen, osaamiskartoitus, osaamisen kehittäminen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin seuraavista aihealuista: tietopääoma, osaamispääoma, kyvykkyys, osaamispääoman johtaminen, osaamiskartoitus ja osaamisen kehittäminen. Teoreettinen viitekehys painottui osaamisen strategiseen ulottuvuuteen sekä osaamisen kehittämiseen. Tutkimukseen sisältynyt kehittämishanke nojautui teoreettiseen viitekehykseen sekä aiempaan tutkimukseen.
Tutkimuksellinen kehittämishanke toteutettiin toimintatutkimuksena. Kehittämishankkeen tutkimusaineisto kerättiin osaamiskartoituksessa syntyneestä kvantitatiivisesta aineistosta sekä kvalitatiivisella strukturoimattomalla haastattelulla. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Osaamisten nykyarvojen keskiarvoja verrattiin tavoiteltujen arvojen keskiarvoihin. Näin saatiin esille kohdeorganisaation osaamisvahvuudet ja osaamisvajeet. Kvantitatiivisesta aineistosta laskettiin myös guru–mittari, joka kertoo kuinka paljon kohdeorganisaatiosta löytyy huippuasiantuntijuutta.
Kehittämishankkeen lopputuotoksena laaditun osaamisstrategian keskeisenä tavoitteena on kehittää kohdeorganisaation strategian kannalta tärkeää osaamista, tiedon jakamista sekä hiljaisen tiedon haltuunottoa ja jakamista. Osaamisen kehittämissuunnitelmassa on pyritty löytämään pk–yritykselle sopivia kehittämistoimia. Tyypillisesti pk–sektori on kiinnostunut tuetusta tai maksuttomasta koulutustarjonnasta. Osaamisen kehittäminen ja toiminnan kehittäminen on pyritty kytkemään yhteen niin että koulutussuunnitelmaan on valikoitu koulutusohjelmia, joihin sisältyy organisaatiota kehittävä kehittämishanke.
Kehittämishankkeen tutkimus osoitti, että kohdeorganisaation osaamisen kehittämistarpeet ovat pitkälti yhteneväiset niiden tulevaisuuden osaamishaasteiden kanssa mitä on esitetty yleisissä tulevaisuuden ennakointiraporteissa. Kohdeorganisaation kriittisimmät osaamistarpeet liittyvät asiakasinformaation hyödyntämiseen, palveluprosessien tehostamiseen, myynti- ja markkinointiosaamiseen ja kehittämisosaamiseen. Tutkimusraportissa on esitetty jatkotutkimuskohteina oppimisverkostojen vaikuttavuutta työprosesseihin ja työmenetelmiin sekä ennakointiraporttien tulevaisuuden osaamishaasteiden yhteyttä pk-yritysten strategisiin tavoitteisiin.
Asiasanat: tietopääoma, osaamispääoma, kyvykkyys, osaamispääoman johtaminen, osaamiskartoitus, osaamisen kehittäminen.