Prosessikuvaus sydämen rytmihäiriötahdistinpotilaan ohjauksesta Meilahden kardiologisella klinikalla
Pesonen, Niina (2010)
Pesonen, Niina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615814
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa prosessikuvaus sydämen rytmihäiriötahdistinpotilaan ohjauksesta Meilahden kardiologiselle klinikalle. Opinnäytetyö on toteutettu Kolmiosairaala-hankkeessa, jossa ovat mukana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hyksin Medisiinisen tulosyksikkö ja Laurea-ammattikorkeakoulun Otaniemen yksikkö. Työelämän yhteistyökumppanina toimi Meilahden sairaalan kardiologinen klinikka, johon kuuluu kardiologiset vuodeosastot, kardiologian poliklinikka ja sydäntutkimusosasto.
Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineisto saatiin haastattelemalla sydäntutkimusosaston, kardiologisen vuodeosaston ja kardiologisen poliklinikan sairaanhoitajia teemahaastattelussa. Teemahaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä ja osittain teoriapohjaisella sisällönanalyysillä, jonka pohjalta on tehty Meilahden sairaalan kardiologisen klinikan potilasohjauksen prosessikuvaus QPR Process Guide -ohjelmaa käyttäen. Prosessikuvauksen luotettavuutta lisättiin viemällä prosessikuvaus haastatteluun osallistuneelle asiantuntijasairaanhoitajan arvioitavaksi. Asiantuntijasairaanhoitajan palautteen pohjalta prosessikuvaukseen tehtiin muutoksia. Muutokset olivat pääasiallisesti tarkennuksia ohjauksen antajiin ja ohjaussisältöihin.
Rytmihäiriötahdistinpotilaan prosessikuvaus alkaa potilaan tulosta Meilahden sairaalan kardiologiselle vuodeosastolle ja päättyy ensimmäiseen jatkokontrolliin, joka on kuukauden kuluttua rytmihäiriötahdistinlaitteen asentamisesta. Ohjausprosessi jakaantuu neljään vaiheeseen: potilaan ohjaus ennen rytmihäiriötahdistinlaitteen asennusta, potilaan ohjaus rytmihäiriötahdistinlaitteen asennuksen aikana, potilaan ohjaus rytmihäiriötahdistinlaitteen asennuksen jälkeen ja potilaan ohjaus kotiutumisen jälkeen. Opinnäytetyön tulosten mukaan ohjaukseen osallistuvat pääsääntöisesti vuodeosaston, sydäntutkimusosaston ja kardiologisen poliklinikan sairaanhoitajat ja lääkärit, mutta myös anestesialääkäri, perushoitajasihteeri ja fysioterapeutti, ja tarvittaessa myös sosiaalihoitaja. Rytmihäiriötahdistinpotilas saa samasta aiheesta ohjausta useampana ajankohtana. Ohjauksien sisällöt olivat tiedot rytmihäiriöistä, rytmihäiriötahdistinlaitteen toimintaperiaatteesta ja toimenpiteestä, jossa tahdistinlaite asennetaan, haavanhoito, liikerajoitukset toimenpiteen jälkeen ja lääkehoito. Sairaanhoitajan roolissa korostui myös rytmihäiriötahdistinpotilaan tukeminen ja rauhoittelu. Rytmihäiriötahdistinpotilaan hoito jatkuu niin kauan kun potilaalla on rytmihäiriötahdistinlaite.
Tutkimustuloksia ja prosessikuvausta voidaan käyttää apuna Meilahden kardiologisen klinikan potilasohjauksen kehittämisessä. Kehittämisehdotuksista esiin nousi erityisesti miten ohjauksen laatua voitaisiin osastoilla arvioida. Ohjauksen laadun arvioinnin tukena voitaisiin käyttää kyselyjä tai palautelomakkeita, joista selviäisi miten potilas on ohjauksen kokenut, ja onko hän saanut tarpeeksi tietoa sairaudestaan ja kotona selviytymisestä, ja miten hyvin kirjalliset ohjeet tukevat suullista ohjausta.
Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineisto saatiin haastattelemalla sydäntutkimusosaston, kardiologisen vuodeosaston ja kardiologisen poliklinikan sairaanhoitajia teemahaastattelussa. Teemahaastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä ja osittain teoriapohjaisella sisällönanalyysillä, jonka pohjalta on tehty Meilahden sairaalan kardiologisen klinikan potilasohjauksen prosessikuvaus QPR Process Guide -ohjelmaa käyttäen. Prosessikuvauksen luotettavuutta lisättiin viemällä prosessikuvaus haastatteluun osallistuneelle asiantuntijasairaanhoitajan arvioitavaksi. Asiantuntijasairaanhoitajan palautteen pohjalta prosessikuvaukseen tehtiin muutoksia. Muutokset olivat pääasiallisesti tarkennuksia ohjauksen antajiin ja ohjaussisältöihin.
Rytmihäiriötahdistinpotilaan prosessikuvaus alkaa potilaan tulosta Meilahden sairaalan kardiologiselle vuodeosastolle ja päättyy ensimmäiseen jatkokontrolliin, joka on kuukauden kuluttua rytmihäiriötahdistinlaitteen asentamisesta. Ohjausprosessi jakaantuu neljään vaiheeseen: potilaan ohjaus ennen rytmihäiriötahdistinlaitteen asennusta, potilaan ohjaus rytmihäiriötahdistinlaitteen asennuksen aikana, potilaan ohjaus rytmihäiriötahdistinlaitteen asennuksen jälkeen ja potilaan ohjaus kotiutumisen jälkeen. Opinnäytetyön tulosten mukaan ohjaukseen osallistuvat pääsääntöisesti vuodeosaston, sydäntutkimusosaston ja kardiologisen poliklinikan sairaanhoitajat ja lääkärit, mutta myös anestesialääkäri, perushoitajasihteeri ja fysioterapeutti, ja tarvittaessa myös sosiaalihoitaja. Rytmihäiriötahdistinpotilas saa samasta aiheesta ohjausta useampana ajankohtana. Ohjauksien sisällöt olivat tiedot rytmihäiriöistä, rytmihäiriötahdistinlaitteen toimintaperiaatteesta ja toimenpiteestä, jossa tahdistinlaite asennetaan, haavanhoito, liikerajoitukset toimenpiteen jälkeen ja lääkehoito. Sairaanhoitajan roolissa korostui myös rytmihäiriötahdistinpotilaan tukeminen ja rauhoittelu. Rytmihäiriötahdistinpotilaan hoito jatkuu niin kauan kun potilaalla on rytmihäiriötahdistinlaite.
Tutkimustuloksia ja prosessikuvausta voidaan käyttää apuna Meilahden kardiologisen klinikan potilasohjauksen kehittämisessä. Kehittämisehdotuksista esiin nousi erityisesti miten ohjauksen laatua voitaisiin osastoilla arvioida. Ohjauksen laadun arvioinnin tukena voitaisiin käyttää kyselyjä tai palautelomakkeita, joista selviäisi miten potilas on ohjauksen kokenut, ja onko hän saanut tarpeeksi tietoa sairaudestaan ja kotona selviytymisestä, ja miten hyvin kirjalliset ohjeet tukevat suullista ohjausta.