Matala lasku siviiliin : tuetun asumisen merkitys Kriminaalihuollon tukisäätiön asiakkaille
Väisänen, Sanna (2010)
Väisänen, Sanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615757
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Väisänen, Sanna. Matala lasku siviiliin, tuetun asumisen merkitys Kriminaali-huollon tukisäätiön asiakkaille. Helsinki, syksy 2010, 80 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, mitä odotuksia Kriminaalihuollon tukisäätiön asumispalveluihin kohdistetaan vankeusaikana, mitä merkityssisältöjä tuet-tuun asumiseen liittyy, sekä mistä arki ja sen merkitys muodostuu vankeuden jälkeen. Tutkimuksen kautta saadaan kokemustietoa suoraan asiakkailta, minkä perusteella voidaan tarkastella mahdollisia kehittämisnäkökohtia tuetun asumisen suhteen, jotta asiakkaan tarpeet tulisivat kohdatuksi mahdollisimman hyvin.
Teoriaosa käsittelee syrjäytymistä, tuettua asumista ja vankien taustoja, sekä haasteita vankilasta vapautumisen jälkeen. Syrjäytymistä pohdittaessa tulee esille käsite yhteiskuntaan integroitumisesta. Se perustuu pitkälti yhteiskunnan vaatimuksiin palauttaa marginaalissa elävät normaaliuden piiriin, mikä ei välttämättä aina aja asiakkaan itsensä etua.
Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutki-mukseen osallistui viisi miestä, joista kolmea haastattelin kaksi kertaa. Haastat-teluja kertyi yhteensä kahdeksan. Tutkimusprosessi kesti noin vuoden, jonka aikana tutkimussuunnitelma muuttui olosuhteista johtuen.
Tutkimustulosten valossa tuettuun asumiseen siirtymisen vankeusrangaistuk-sen jälkeen odotettiin madaltavan kynnystä vankilan ja siviilin välillä. Tuetun asumisen merkitykset kiteytyvät voimaantumisen kokemukseen, päihteettömyydessä tukemiseen sekä luottamukselliseen ilmapiiriin. Arjen sisällölliset ratkaisut vaihtelivat hyvin paljon, ja ajan käytön hallinta osoittautui haasteelliseksi kontrollin loputtua vankilan tiukkojen normien jälkeen. Siirtymävaiheilla vankilasta tuettuun asumisyhteisöön sekä yhteisöstä itsenäiseen tukiasuntoon oli suuri merkitys yksilölle.
Kehittämisnäkökohtana nousi esille asukkaiden arjessa suoriutuminen. Ajan hallinta muodostui haasteelliseksi mielekkään tekemisen puuttuessa. Yövieraskielto on perusteltua, mutta lasten aseman parantamiseksi olisi kehitettävä malli, joka sallisi yövierailut. Aineistosta nousi esiin myös vankien keskuudessa vallitseva tiedon puute tuetun asumisen vaihtoehdosta. Mielenkiintoinen havainto oli yhteiskuntaan integroitumisvaatimusten mahdollinen yhteys varhaisiin uloskirjoittautumisiin asumisyhteisöstä.
Kohderyhmätietoista tuettua asumista tulee lisätä, jolla madalletaan kynnystä vankilan ja siviilin välillä.
Asiasanat: syrjäytyminen, integraatio, vangit, vapautuneet vangit, asumispalvelut, tukiasunnot, Kriminaalihuollon tukisäätiö, kvalitatiivinen tutkimus
Väisänen, Sanna. Matala lasku siviiliin, tuetun asumisen merkitys Kriminaali-huollon tukisäätiön asiakkaille. Helsinki, syksy 2010, 80 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, mitä odotuksia Kriminaalihuollon tukisäätiön asumispalveluihin kohdistetaan vankeusaikana, mitä merkityssisältöjä tuet-tuun asumiseen liittyy, sekä mistä arki ja sen merkitys muodostuu vankeuden jälkeen. Tutkimuksen kautta saadaan kokemustietoa suoraan asiakkailta, minkä perusteella voidaan tarkastella mahdollisia kehittämisnäkökohtia tuetun asumisen suhteen, jotta asiakkaan tarpeet tulisivat kohdatuksi mahdollisimman hyvin.
Teoriaosa käsittelee syrjäytymistä, tuettua asumista ja vankien taustoja, sekä haasteita vankilasta vapautumisen jälkeen. Syrjäytymistä pohdittaessa tulee esille käsite yhteiskuntaan integroitumisesta. Se perustuu pitkälti yhteiskunnan vaatimuksiin palauttaa marginaalissa elävät normaaliuden piiriin, mikä ei välttämättä aina aja asiakkaan itsensä etua.
Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutki-mukseen osallistui viisi miestä, joista kolmea haastattelin kaksi kertaa. Haastat-teluja kertyi yhteensä kahdeksan. Tutkimusprosessi kesti noin vuoden, jonka aikana tutkimussuunnitelma muuttui olosuhteista johtuen.
Tutkimustulosten valossa tuettuun asumiseen siirtymisen vankeusrangaistuk-sen jälkeen odotettiin madaltavan kynnystä vankilan ja siviilin välillä. Tuetun asumisen merkitykset kiteytyvät voimaantumisen kokemukseen, päihteettömyydessä tukemiseen sekä luottamukselliseen ilmapiiriin. Arjen sisällölliset ratkaisut vaihtelivat hyvin paljon, ja ajan käytön hallinta osoittautui haasteelliseksi kontrollin loputtua vankilan tiukkojen normien jälkeen. Siirtymävaiheilla vankilasta tuettuun asumisyhteisöön sekä yhteisöstä itsenäiseen tukiasuntoon oli suuri merkitys yksilölle.
Kehittämisnäkökohtana nousi esille asukkaiden arjessa suoriutuminen. Ajan hallinta muodostui haasteelliseksi mielekkään tekemisen puuttuessa. Yövieraskielto on perusteltua, mutta lasten aseman parantamiseksi olisi kehitettävä malli, joka sallisi yövierailut. Aineistosta nousi esiin myös vankien keskuudessa vallitseva tiedon puute tuetun asumisen vaihtoehdosta. Mielenkiintoinen havainto oli yhteiskuntaan integroitumisvaatimusten mahdollinen yhteys varhaisiin uloskirjoittautumisiin asumisyhteisöstä.
Kohderyhmätietoista tuettua asumista tulee lisätä, jolla madalletaan kynnystä vankilan ja siviilin välillä.
Asiasanat: syrjäytyminen, integraatio, vangit, vapautuneet vangit, asumispalvelut, tukiasunnot, Kriminaalihuollon tukisäätiö, kvalitatiivinen tutkimus